Niin ihanaa ja energisoivaa aikaa kuin kesä onkin, tuo se myös mukanaan elämää hankaloittavia ja terveyttä heikentäviä lieveilmiöitä, kuten uniongelmia. Tässä artikkelissa kerrotaan, mitkä kesäiset tekijät haittaavat nukkumista, ja kuinka niitä voi lievittää.
Pitkän ja pimeän talven jälkeen on ymmärrettävää, että etenkin kesälomaa viettävä haluaa ottaa Pohjolan valoisista öistä kaiken irti viivyttämällä nukkumaan menoa. Vaikka herätyskello ei aamulla soisikaan, aikaisin nouseva aurinko sekä mielessä pyörivät kesäpuuhat pitävät huolen, ettei illan valvominen välttämättä korvaannu pidemmillä aamu-unilla. Puuhat pitävät olon virkeämpänä myös päivällä, jolloin univajetta ei tunne samoin kuin pimeämpänä vuodenaikana.
Kesäöiden unta häiritseviä riesoja ovat mm.:
Siitepölyt
Kesän siitepölyt lisäävät nenän tukkoisuutta, jolloin siirrytään suuhengitykseen, jolloin hiilidioksidia poistuu liikaa ja reagointi allergeeneille lisääntyy. Suuhengitys myös pahentaa kuorsausta ja lisää hengityskatkojen riskiä, jolloin unenlaatu heikkenee, vaikka itse ei olisikaan tietoinen näistä yön tapahtumista.
Allergioiden ja nuhan lisäksi yleinen tukkoisuuden syy on nenän alikäyttö. Suuhengitykseen siirrytään helposti heti kun nenä tuntuu vähänkään ahtaalta. Nenän käyttämättömyys lamauttaa sen luonnollista puhdistumista ja puolustustoimintaa, jolloin se tukkeutuu entistä pahemmin. Suuhengityksellä ilman epäpuhtaudet ja allergeenit kulkeutuvat alempiin hengitysteihin lisäten hengitystieinfektioiden riskiä.
Hyttyset
Hyttysten ininä ja pistojen aiheuttama kutina ovat kaikille tuttuja unenlaadun heikentäjiä. On kuitenkin joukko ihmisiä, jotka kärsivät hyttysistä enemmän kuin toiset. Asiantuntijoiden mukaan hyttysmagneetteina toimivat mm. raskaana olevat, alkoholia nauttineet sekä he, joilla on O-veriryhmä. Lisäksi hyttysiä houkuttelevat ihon pinnan hiki, ihon yksipuolinen mikrobiomi sekä uloshengityksen hiilidioksidi.
Raskaus voimistaa naisen hengityksen jopa 21 % voimakkaammaksi, jolloin uloshengityksen kasvanut hiilidioksidipitoisuus lisää hyttysten kiinnostusta. Hengitystä suurentavat myös ylipaino sekä fyysinen liikunta, tai vaan pelkkä suuhengitys. Mitä suuremmin ihminen puuskuttaa, sitä voimakkaamman kutsun hyttyset siis saavat. Tämä koskee myös unen aikaista hengitystä.
Kuumuus
Makuuhuoneen kuumuus hikoiluttaa ja hikinen iho houkuttelee hyttysiä.
Hikoilun lisäksi suun kautta hengittäminen aiheuttaa nestevajeen, jota vastaan elimistö puolustautuu varastoimalla nestettä pään alueelle, mm. kieleen. Kielen turvotus pahentaa nielun ahtautta, eli lisää kuorsausta ja uniapnean hengityskatkoja.
Kehon kuumuutta lisää enemmän lihastyötä vaativa pinnallinen ja kiihkeä hengitys, joka on usein seurausta suuhengityksestä. Viileyttä kehoon tuo rauhallisempi ja syvemmälle, palleaan ulottuva nenähengitys.
Yhteenvetona voidaan siis todeta, että niin allergian, hyttysten, kuin kuumuudenkin aiheuttamaa rasitusta voidaan lievittää harjoittamalla hengitystä syväksi ja samalla kevyeksi.
Hengitysvolyymia, eli hiilidioksidin poistumaa sekä nestevajeen riskiä ja kehon kuumuutta vähentävät nenähengitykseen totuttautuminen sekä hengitysharjoitukset. Näitä opit ohjatusti Hoitava Hengitys ja Unididge-kursseilla, tai omatoimisesti HH-tuotteiden avulla.
Lue ohjeet unen aikaisen nenähengityksen varmistamiseen täältä sekä tukkoisen nenän lääkkeettömään avaukseen täältä.
Tervetuloa oppimaan Hoitavaa Hengitystä!
Ohjattua harjoittelua:
Tulevat tapahtumat löydät täältä.
Marketta Mannisen yksityisohjauksen tiedot löydät täältä.
Listan eri puolilla Suomea toimivista Hoitava Hengitys -ohjaajista löydät täältä.
Omatoimista harjoittelua:
Omatoimiseen harjoitteluun voit tilata Unihengitys-verkkokurssin ttai breaTHIN-setin ohjeineen. Tilaa täältä.
