Niin ihanaa ja energisoivaa aikaa kuin kesä onkin, tuo se myös mukanaan elämää hankaloittavia ja terveyttä heikentäviä lieveilmiöitä, kuten uniongelmia. Tässä artikkelissa kerrotaan, mitkä kesäiset tekijät haittaavat nukkumista, ja kuinka niitä voi lievittää.
Pitkän ja pimeän talven jälkeen on ymmärrettävää, että etenkin kesälomaa viettävä haluaa ottaa pohjolan valoisista öistä kaiken irti viivyttämällä nukkumaan menoa. Vaikka herätyskello ei aamulla soisikaan, aikaisin nouseva aurinko sekä mielessä pyörivät kesäpuuhat pitävät huolen, ettei illan valvominen välttämättä korvaannu pidemmillä aamu-unilla. Puuhat pitävät olon virkeämpänä myös päivällä, jolloin univajetta ei tunne samoin kuin pimeämpänä vuodenaikana.
Kesäöiden unta häiritseviä riesoja ovat mm.:
Siitepöly aiheuttaa tulehdusreaktion lisäksi nenän limakalvojen turvotusta ja lisääntynyttä limaneritystä. Tukkoisen nenän vuoksi hengitys siirtyy suuhengitykseksi, jolloin ilman virtaus on voimakkaampaa ja riski liikahengitykselle, kuorsaukselle ja uniapnealle kasvaa. Hengitysteitä kuivattava ilmavirta sekä allerginen tulehdus voi entisestään pahentaa tukkoisuutta sekä heikentää limakalvon kykyä torjua taudinaiheuttajia, jolloin ollaan alttiimpia ns. kesäflunssalle.
Kuumuus
Runsas hikoilu ja liian vähäinen juominen voivat kuivattaa koko elimistöä, myös hengitysteiden limakalvoja. Hyvin kosteutettu limakalvo kuljettaa taudinaiheuttajia tehokkaammin pois värekarvojen avulla, kun taas kuivana tämä puhdistusmekanismi toimii heikommin.
Yllättävä tieto kertoo, että elimistö voi puolustautua nestevajetta vastaan varastoimalla nestettä pään alueelle, mm. kieleen. Kielen turvotus lisää nielun ahtautta, eli pahentaa kuorsausta sekä uniapneaa.
Kehon kuumuutta lisää enemmän lihastyötä vaativa pinnallinen ja kiihkeä hengitys, joka on usein seurausta suuhengityksestä. Viileyttä kehoon tuo rauhallisempi ja syvemmälle, palleaan ulottuva nenähengitys.
Hyttyset
Hyttysten ininä ja pistojen aiheuttama kutina ovat kaikille tuttuja unenlaadun heikentäjiä. On kuitenkin joukko ihmisiä, jotka kärsivät hyttysistä enemmän kuin toiset. Asiantuntijoiden mukaan hyttysmagneetteina toimivat mm. raskaana olevat, alkoholia nauttineet sekä he, joilla on O-veriryhmä. Lisäksi hyttysiä houkuttelevat ihon pinnan hiki, ihon yksipuolinen mikrobiomi sekä uloshengityksen hiilidioksidi.
Raskaus voimistaa naisen hengityksen jopa 21 % voimakkaammaksi, jolloin uloshengityksen kasvanut hiilidioksidipitoisuus lisää hyttysten kiinnostusta. Hengitystä suurentavat myös ylipaino sekä fyysinen liikunta, tai vaan pelkkä suuhengitys. Mitä raskaammin ihminen hengittää, sitä voimakkaamman kutsun hyttyset siis saavat. Tämä koskee myös unen aikaista hengitystä.
Yhteenvetona voidaan todeta, että niin allergian, hyttysten, kuin kuumuudenkin aiheuttamaa rasitusta voidaan lievittää harjoittamalla hengitystä syväksi ja samalla kevyeksi.
Kun haluat oppia lisää nenähengitystä helpottavia ja hengitystä keventäviä harjoituksia, varaa paikka Hoitava Hengitys tai Unididge-kurssille, tai tilaa omatoimiseen harjoitteluun Hoitava Hengitys -verkkokurssi. Tutustu tarjontaan täältä.