Yleisimpiä Hoitava Hengitys -kurssilaisten ensimmäiseksi saamistaan hyödyistä on unenlaadun paraneminen, kuorsauksen hiljeneminen ja hengityskatkosten väheneminen. Yksinkertaisimmillaan tämä on nenähengitykseen siirtymisen ansiota. Unenaikainen nenähengitys varmistetaan teippaamalla huulet kevyellä ihoteipillä.
Kaikille nenähengitykseen siirtyminen ei ole aivan yksinkertaista tukkoisuuden ja suurentuneen hengitysvolyymin vuoksi, mutta hengitysharjoitusten avulla tilanne helpottuu.
Suun kautta hengittäminen on ylipainon ohella tunnettu kuorsauksen ja uniapnean riskitekijä.
Suun kautta kulkeva, nenähengitystä suurempi ilmamäärä kuivattaa ja ärsyttää nielun kudoksia, jolloin niiden äänekäs värähtely lisääntyy. Samalla lisääntyy myös ylähengitysteiden seinämiin kohdistuva alipaine, joka on jopa 2,5 kertainen verrattuna nenähengitykseen. Alipaine voi romahduttaa nielun seinämät ja imaista kielen tyven tukkimaan hengitystiet, mikäli nielua auki pitävät lihakset sekä kielen lihakset ovat heikentyneet. Siksi on ensiarvoisen tärkeää vahvistaa näitä hengityksen kannalta kriittisiä lihaksia.
Hoitava Hengitys -kursseilla ohjataan hengitysharjoitusten lisäksi myös kielen ja nielun lihaksia vahvistavaa voimaharjoittelua.
Vielä tehokkaampaa lihasjumppaa tarjoaa didgeridoon soittaminen.
Ikiaikainen instrumentti
Didgeridoo on Australian alkuperäiskansalta, aboriginaaleilta peräisin oleva, ainakin 1500 vuotta vanha instrumentti. Alunperin soitin on peräisin Pohjois-Australiasta, Kakadun alueelta, mutta nykyään sitä tavataan ainakin matkamuistomyymälöissä ympäri Australiaa. Myös muiden alkuperäiskansojen, kuten Maya-intiaanien tiedetään käyttäneen vastaavanlaista instrumenttia.
Perinteisesti soitin tehdään termiittien ontoksi kovertamasta eukalyptuspuun rungosta, tai oksasta, mutta niitä valmistetaan myös bambusta ja muista puulajeista sekä moderneja versioita hiilikuidusta, lasikuidusta sekä muovista.
Didgeridoon maagisen äänen sanotaan kuvaavan yhteyttä ihmis-, kasvi- ja eläinkunnan sekä universumin välillä ja soitinta on uskotaan asuttavan sen puun henki, mistä se on tehty. Didgeridoota on käytetty siirtymäriiteissä ja seremonioissa tarinoiden kertomiseen, ei niinkään musiikin tuottamiseen. Soitolla matkitaan luonnon ääniä, kuten kengurun pomppimista, tai kookaburran käkätystä.
Soitin on pelkkä ontto putki, joten miltei tärkeämpi osa instrumenttia on soittaja itse. Soittoääni ääni muodostetaan huulia pörisyttämällä ja erilaiset vivahteet sekä rytmit saadaan aikaan kielen ja suun lihasten liikkeillä.
Soittotekniikan erikoisuus piilee ns. kiertohengityksessä, jonka avulla voidaan muodostaa yhtäjaksoista ääntä myös sisäänhengityksen aikana. Sisäänhengitys tapahtuu nenän kautta samalla, kun ääntä jatketaan suuonteloon ’varastoidun’ ilman avulla. Tekniikka vaatii hieman harjoittelua, mutta samalla tehdään juuri sitä, mitä tavoitellaankin, eli treenataan hengitysväylän lihaksia. Mitä haastavammalta kiertohengityksen oppiminen tuntuu, sitä suurempi on kuorsauksen ja uniapnean todennäköisyys.
Tutkittua hoitoa kuorsaukseen ja uniapneaan
Didgeridoon soiton vaikutuksesta uniapnean vaikeusasteeseen on tehty tutkimus, jonka raportti julkaistiin arvostetussa lääketieteellisessä julkaisussa British Medical Journal v. 2006.
Zürichissä, Sveitsissä tehtyyn tutkimukseen osallistui 25 uniapneetikkoa, jotka kuorsasivat ja joiden AHI-indeksi oli 15-30 (hengityskatkojen ja hengityksen vaimentumisen esiintyvyys tunnissa). Verrokkiryhmä oli soittokurssin odotuslistalla.
Osallistujille pidettiin kahdeksan viikon aikana neljä opetuskertaa, joissa opetettiin huulien pörisyttämistä, yhtäjaksoisen soittoäänen muodostamista, kiertohengitystekniikkaa sekä ääntöväylän lihasten ja ilmanpaineen hallintaa. Soittimena tutkimuksessa käytettiin 130 cm pitkää akryyliputkea. Osallistujat harjoittelivat soittamista kotona keskimäärin 25 minuuttia kuutena päivänä viikossa.
Uudet tutkimukset tehtiin neljän kuukauden päästä soittoharjoittelun aloittamisesta. Näihin kuuluivat uni- ja vireystilatutkimukset sekä unen- ja elämänlaatua mittaavat kyselyt ja lisäksi tutkittavien kumppaneiden tekemät huomiot kuorsauksen esiintymisestä.
Tutkittavien lähes kaikki arvot olivat parantuneet. Uneliaisuuskyselyn tulokset olivat parantuneet keskimäärin 3 yksikköä ja AHI-indeksin lukema aleni keskimääräisestä 21:stä 11,6:een, eli uniapnea lievittyi keskivaikeasta lieväksi. Lisäksi tutkittavien kumppanit raportoivat kuorsauksen ja unihäiriöiden vähentyneen merkittävästi.
Yhteenvetona tutkimusraportissa todetaan, että yleensä uniapnean hoitomuotojen heikkoutena on potilaiden huono sitoutuminen, mutta didgeridoo-ryhmällä ei ollut tätä ongelmaa, vaan osallistujat olivat erittäin motivoituneita ja harjoittelivat soittamista jopa enemmän, kuin mitä tutkimuksessa edellytettiin.
Conclusion: Regular didgeridoo playing is an effective treatment alternative well accepted by patients with moderate obstructive sleep apnoea syndrome (BMJ. 2006 Feb 4; 332(7536): 266–270).
Palkittu edelläkävijä: Tutkimuksen johtaja, professori Milo Puhan sai työstään ns. Huumori-Nobel -palkinnon vuonna 2017. Hän ei ollut lainkaan pahoillaan tästä ’tunnustuksesta’, koska tiesi, että uusien innovaatioiden kohdalla tapahtuu usein sama ilmiö. Ensin keksinnölle nauretaan, sitten kiinnostutaan ja lopulta hyväksytään itsestäänselvyytenä. Palkintogaalan motto onkin ”juhlia epätavallista, kunnioittaa luovuutta ja saada ihmiset kiinnostumaan tieteestä”.
Soittaminen vähentää nielun rasvakudosta
Professori Milo Puhan oli tutkijana myös toisessa, vuonna 2011 tehdyssä tutkimuksessa, jossa tutkittiin didgeridoon soittamisen vaikutusta nielua ahtauttavaan rasvakudokseen. Tutkimuksen tavoitteena oli saada lisäselvyyttä siihen, miksi uniapneetikot hyötyvät didgeridoon soitosta.
Tutkimukseen osallistui kymmenen uniapneetikkoa joiden keski-ikä oli 52 vuotta, painoindeksi 27 ja AHI-indeksi 31. Tutkimus käynnistyi laajalla unitutkimuksella, polysomnografialla, sekä nielun magneettikuvauksella. Neljän kuukauden harjoittelun jälkeen toistetut tutkimukset osoittivat osallistujien AHI-indeksin laskeneen keskimäärin 19:aan ja uneliaisuuskyselyn, Epworth sleepiness score, tulokset alentuneet 12:sta 10:een. Magneettikuvauksessa todettiin nielun rasvakudoksen vähentyneen, eli nielun avartuneen.
Loppupäätelmänä sanotaan tulosten osoittavan, että didgeridoon soitto pienentää AHI-indeksiä nielun rasvakudoksen vähenemisen ansiosta (
Soittamisen vaikutus stressiin ja mielialaan
Didgeridoon ääni värähtelee 50-150 Hz taajuudella. Tämä taajuus aktivoi aivojen gamma-aaltoja, jotka liitetään oppimiseen, tiedon prosessointiin sekä aistien tulkitsemiseen aivoissa. Lisäksi ko. taajuuden tiedetään tuovan rentoutta ja lievittävän stressiä.
Japanissa tehdyssä tutkimuksessa mitattiin didgeridoon soittamisen vaikutusta mielialaan, stressitasoon ja hermostoon. Tutkimukseen osallistui 20 henkilöä, joilta mitattiin mm. stressitasoa ilmentävä syljen amylaasipitoisuus, verenpaine ja sydämen syke sekä autonomisen hermoston tasapaino. Lisäksi tutkittavat täyttivät mielialakyselyn. Mittaukset tehtiin sekä ennen soittotunteja, että niiden jälkeen.
Mielialakysely osoitti mielialan parantuneen ja mittaukset kertoivat sydämen sykkeen sekä stressitason alentuneen ja parasympaattisen hermoston aktiivisuuden lisääntyneen. Autonomisen hermoston tasapaino parani koko kymmenen viikon tutkimusjakson ajan (yhteensä 10 soittotuntia) ja tämä vaikutus näytti olevan pitkäkestoista (Int J Environ Res Public Health. 2019 Sep; 16(18): 3443).
Liikahengitystilan tasapainotusta
Soiton harjoitteluvaihe voi olla melkoista puhkumista, jolloin se voi pahentaa kuorsaajille ja uniapneetikoille, sekä muille hengitysongelmista kärsiville tyypillistä liikahengitystilaa, jota korjataan hengityskaasuja tasapainottavilla hengitysharjoituksilla.
Liikahengitys tarkoittaa olosuhteisiin nähden liian suurta hengitystä, jolloin veren happikyllästeisyys ei merkittävästi parane, mutta hiilidioksidia poistuu liikaa. Tämä estää hapen vapautumisen verestä johtaen elimistön happivajeeseen, verisuonten supistumiseen sekä muihin aineenvaihdunnan ongelmiin. Koska hiilidioksidi toimii myös hengityksen käynnistäjänä, hiilidioksidivajeen korjaaminen edesauttaa hengityksen yhtäjaksoisuutta.
Unididge-kurssit koostuvat Hoitava Hengitys -luennoista, hengitysharjoituksista sekä kielijumpasta ja didgeridoon soittoharjoittelusta. Kurssien vetäjä on Hoitava Hengitys HB ® -menetelmän sekä Unididge-kurssien kehittäjä Marketta Manninen. Katso Marketan soittonäyte täältä.
Tulevien Unididge-kurssien tiedot löytyvät täältä.
Kaikki tulevat tapahtumat löydät täältä.
Listan eri puolilla Suomea toimivista Hoitava Hengitys -ohjaajista löydät täältä.
Omatoimiseen harjoitteluun voit tilata Unihengitys-verkkokurssin tai breaTHIN-setin ohjeineen. Tilaa täältä.
