Tutkimukset osoittavat, että hengitys vaikuttaa aivojen toimintaan. Hengitysharjoituksilla voidaan tehostaa aivojen verenvirtausta, hapensaantia ja puhdistusjärjestelmää sekä vähentää aivokudosten plakkiintumista.
Alzheimerin taudin katsotaan kehittyvän pikkuhiljaa, jopa vuosikymmeniä kestävän prosessin aikana. Yhtä ainoaa aiheuttajaa taudille ei ole löydetty, vaan sairastumista pidetään monen tekijän summana. Yksi näistä on aivokudokseen kertyvä, proteiinipitoisesta beeta-amyloidista muodostuva plakki. Beeta-amyloidi on bakteereilta ja viruksilta suojaava antimikrobiaalinen proteiini, jonka kertyminen aivoihin näyttäisi johtuvan hermosolujen yliaktiivisuuden vuoksi lisääntyneestä tuotannosta sekä aivojen heikentyneestä puhdistumisesta. Beeta-amyloidin lisääntyminen yhdistetään tulehduksiin, stressiin sekä heikentyneeseen unenlaatuun.
Aivojen soluvälineste puhdistuu unen aikana glymfaattiseen järjestelmän avulla, jossa selkä-aivoydinneste huuhtelee aivoista kuona-aineita aivokalvojen imusuonten kautta kaulan imusolmukkeisiin. Rauhallinen, syvä palleahengitys edistää imunestekiertoa. Hengityksen lisäksi glymfaattiseen järjestelmään vaikuttaa sydämen syke. Mikäli viemärijärjestelmän toiminta on heikentynyt, tuloksena ovat aivoihin kertyvät amyloidisaostumat.
Hengitysharjoittelun vaikutus amyloidisaostumiin.
Biopalautetutkimukseen osallistui 108 henkilöä, joista puolet olivat 18-30 -vuotiaita ja loput 55-80 -vuotiaita. Osallistujat jaettiin kahteen ryhmään, joista toinen kuunteli rauhoittavaa musiikkia katsellen samalla tietokoneen näytöltä ranta- tai puistomaisemia. He myös seurasivat näytöltä sydämensä sykettä, jonka oli tarkoitus pysyä tasaisena tutkimuksen ajan.
Toinen, hengitysharjoitusta tekevä tutkimusryhmä hidasti hengitystään tietokoneen näytöllä näkyvän neliön liikkeiden mukaisesti siten, että neliön noustessa tapahtui sisäänhengitys viiteen laskien ja neliön laskiessa uloshengitys niin ikään viiteen laskien. Tavoitteena oli hengityksen avulla tahdistaa sydämen sykettä ja parantaa sykevälivaihtelua.
Osallistujat tekivät em. hengitysharjoitusta 20 minuuttia kaksi kertaa päivässä. Neljän viikon harjoittelun jälkeen otetut verinäytteet osoittivat, että beeta-amyloidien 40 ja 42 pitoisuudet olivat alentuneet sekä nuoremmilla että vanhemmilla tutkittavilla.
Nenähengitys ja Hoitava Hengitys -harjoitteet
Palleahengitys tehostaa kehoa puhdistavaa imunestekiertoa, mutta mikäli hengitys tapahtuu suun kautta, pallean liike voi olla vähäistä ja hengitys jää pinnalliseksi. Palleaa aktivoi nenähengitys, joka myös ehkäisee liikahengitystä, jolloin aivojen hapensaanti sekä verenvirtaus on tehokkaampaa ja unenlaatu parempaa. Unenaikaisen nenähengityksen voi varmistaa teippaamalla huulet.
Hengityksen haltuun ottaminen ei ole kaikille aivan helppoa. Pidempään jatkunut, vaikkakin piilevä liikahengitys voi olla heikentänyt hiilidioksidin sietokykyä, jolloin hengityksen hidastaminen ja syventäminen voi tuntua ahdistavalta, jopa mahdottomalta. Tällöin tarvitaan lempeitä, mutta tehokkaita Hoitava Hengitys -harjoitteita, joiden avulla hengityskaasujen tasapaino, eli hiilidioksidin sietokyky paranee. Tämän ansiosta elimistön hapensaanti paranee, mikä näkyy myös aivoja puhdistavan syvän unen määrän lisääntymisenä.
Harjoitteita opit Hoitava Hengitys ja Unididge-kursseilla sekä ohjauksissa.
Kaikki tulevat tapahtumat löydät täältä.
Listan eri puolilla Suomea toimivista Hoitava Hengitys -ohjaajista löydät täältä.
Omatoimiseen harjoitteluun voit tilata Unihengitys-verkkokurssin tai breaTHIN-setin ohjeineen. Tilaa täältä.
