Onko Sinun uniapnealaitteesi kaapissa?

Suurin osa uniapnealaitteen saaneista kokee unen- ja elämänlaatunsa paranevan laitteen käytön myötä huikeasti. Kaikki eivät ole yhtä onnekkaita, vaan kokevat laitteen käytön hankalaksi, jopa mahdottomaksi ja luopuvat laitteen käytöstä.
Mitä uniapnean lievittämiseksi voi tehdä, jollei laitehoito onnistu?
Uniapneakiskon ja kirurgisten operaatioiden lisäksi Hoitava Hengitys -harjoitteet ja didgeridoon soitto voivat olla merkittävästi oireita helpottava vaihtoehto.
Suomalaistutkimuksen mukaan noin kolmannes laitteen saaneista kokee laitteen käytön niin hankalaksi, että he luopuvat sen käytöstä. Tämä koskee erityisesti heitä, jotka eivät saa yksilöllistä ohjausta laitteen säätämiseen ja sopivan maskin valitsemiseen. Vaarana on, että osa heistä jää tällöin kokonaan ilman hoitoa. Samaisessa tutkimuksessa todettiin, että kun laitehoidosta luopuneille järjestettiin uusi alkuopastus, laitteen käyttäjäksi sitoutui miehistä 60 % ja naisista 38 %.

.

CPAP-laitteen hankaluudet

Laitteen käyttöönotto ei kaikille ole aivan yksinkertaista. Maskin hihnat voivat puristaa päätä ja aiheuttaa suljetun paikan kammon. Ilmaletku voi estää luonnollisen liikkumisen unen aikana ja jotkut voivat kokea hiljaisenkin laitteen äänen häiritsevänä.
Laitteen puhaltama ilmavirta voi kuivattaa nenää, suuta sekä kurkkua ja huonosti istuvan maskin reunoilta vuotava ilma myös silmiä. Ilma ei aina kulkeudu keuhkoihin, vaan karkaa ulos suun kautta, tai ohjautuu ruokatorveen ja siitä edelleen mahaan, josta seuraa refluksioireita, mahan turvotusta ja kipua.
Laitteen huolto
Joku voi kokea laitteen huoltamisen työlääksi, mutta laitteen puhdistaminen on tärkeää, koska ihosta irtoava solukko, rasva ja hiki sekä hengitysilman lämpö ja kosteus muodostavat sen rakenteissa otolliset olosuhteet bakteereiden ja jopa homeen muodostumiselle. Yleisimpiä seurauksia epäpuhtaan laitteen käytöstä ovat keuhkoputkien, korvien, poskionteloiden ja nielun tulehdukset sekä hiostavan maskin lisäämät ihottumat ja akne. Pahimmillaan bakteerit voivat aiheuttaa keuhkokuumeen.
Ilmavirran voimakkuus
Ilmanpaineen voimakkuuden yksilöllinen säätö voi olla haastavaa. Mikäli laite ei tuo toivottavaa helpotusta ja hengenahdistus sekä päiväväsymys jatkuu edelleen, yleinen logiikka on, että liian alhainen paine ei riitä estämään nielun ahtautumista, jolloin painetta lisätään. Tämä puolestaan voi tuoda hengitysfysiologisia ongelmia, eli liikahengityksestä seuraavan hiilidioksidivajeen pahenemisen sekä ilman loppumisen tunteen.

Tässä kohtaa hengitysohjauksen ja hengityksen säätelyn merkitys korostuu: jos nukkujan hengitys on ennestään liian pinnallista, nopeaa tai epätasapainoista (krooninen hyperventilaatio), lisääntynyt paine voi pahentaa tilannetta.

Yhteenvetona:

• Liian pieni paine voi aiheuttaa apneoita → unen rakenne kärsii.

• Liian suuri paine voi aiheuttaa CO₂-vajetta → tulee tunne ettei saa ilmaa, vaikka kone puskee sitä.

• Todellinen optimointi vaatisi yksilöllistä säätöä, jossa huomioidaan hengitysteiden auki pysymisen lisäksi myös hengityksen säätely ja kaasutasapaino.

Mikä neuvoksi, mikäli laitteen käyttö ei onnistu?

Mikäli laitteen käyttö ei yrityksistä huolimatta onnistu, lääkäri voi ehdottaa tilalle uniapneakiskoa, tai nenää ja nielua avartavia kirurgisia operaatioita. Itsehoito-ohjeina ovat ne tavalliset, eli ylimääräisen painon pudottaminen sekä kylkiasennossa nukkuminen. Olisiko mahdollista tehdä itse vielä jotain muutakin? Todellakin on!
Hoitava Hengitys ja Unididge-kursseilla pureudutaan kuorsauksen ja uniapnean juurisyihin, joita ovat epätasapainoinen, hiilidioksidivajetta aiheuttava liikahengitys sekä nielun ja kielen heikot lihakset, jotka eivät jaksa vastustaa hengityksen muodostamaa alipainetta. Hengitystä tasapainotetaan arjen hengitystapojen korjauksen lisäksi säännöllisillä hengitysharjoituksilla ja nielua auki pitäviä lihaksia vahvistetaan kieli-nielujumpalla.
Uniapnean kanssa elämistä helpottaa myös kurssilla jaettava teoriatieto. Eräskin osallistuja totesi, että hän oli saanut jo kurssin alussa enemmän tietoa kuin unitutkimuksen tehneeltä, tai uniapnealaitteen luovuttaneelta taholta koko prosessin aikana. Tieto auttaa ymmärtämään, että uniapnea ei ole pelkästään unenaikaisen hengityksen ongelma, vaan myös päiväaikainen hengitys kaipaa korjaamista.
Hoitava Hengitys -harjoittelu tutustuttaa kurssilaiset omaan hengitykseensä ja päiväaikaisten harjoitusten avulla siedättyvät hengityksensä konkreettiseen, omaehtoiseen säätelyyn, jolloin myös laitteen käyttö helpottuu.
Hengitysharjoittelu korjaa liikahengitystä, jolloin elimistön hapensaanti ja jaksaminen paranee.  Tämä voi käynnistää positiivisen kierteen, jolloin motivaatio esim. liikuntaan ja muihin elintapamuutoksiin kasvaa.

Tutkitusti toimivaa didgeridoon soittoa opetetaan Unididge-kursseilla.

Unididge-kurssit koostuvat Hoitava Hengitys -luennoista ja harjoitteista sekä didgeridoon soiton opetuksesta. Kursseja järjestetään sekä lähi- että etäkursseina. Lähikursseilla pääset itse valmistamaan oman soittimesi!
Erään ryhmän keskimääräiset oireiden vähentymiset hengityksen itsearviointikyselyn mukaan:
    • Suun kuivuminen yöllä 45 %.
    • Hampaiden narskuttelu ja pureminen 38 %.
    • Yölliset vessareissut 42 %.
    • Heräilyt tukehtumisen tunteeseen 29 %.
    • Kuorsaus 35 %.
    • Hengityskatkokset 27 %.
    • Aamuväsymys 29 %.
    • Päiväväsymys 32 %.

Tervetuloa Hoitava Hengitys, tai Unididge-kurssille!

Tulevat tapahtumat löydät täältä.

Marketta Mannisen yksityisohjauksen tiedot löydät täältä.

Listan eri puolilla Suomea toimivista Hoitava Hengitys -ohjaajista löydät täältä. 

Omatoimiseen harjoitteluun voit tilata Hoitava Hengitys -verkkokurssin. Tilaa täältä.