Kunto nousuun hengitystä korjaamalla

Haluaisitko harrastaa liikuntaa, mutta hengitys ei kulje? Kun hengitys ei kulje, ei silloin kulje mikään muukaan.  Lihastreenien lisäksi tarvitaan myös hengityskunnon kohotusta, eli hengityksen korjaamista. Vasta hengitystä korjaamalla päästään parempiin suorituksiin. 

Liikuntasuoritustensa kanssa tuskailevaa arkiliikkujaa lohduttaa tietää, että myös hyvin monet huippu-urheilijat taistelevat jaksamisensa kanssa. Erään urheilijoille tehdyn kyselyn mukaan useimpien mielestä heidän suorituksiaan ei haitannut lihasten heikkous, eikä maitohappojen muodostuminen, vaan huonosti sujuva hengitys.

Miten paljon urheilijat hyötyisivätkään hengitysvalmennuksesta!

Hengitysvalmennuksesta, jossa ohjattaisiin optimaaliseen hengitykseen. Tällöin lihakset saisivat enemmän happea ja energiantuotanto olisi pidempään aerobista, eli kestävyys olisi parempaa. Myös maitohappojen muodostuminen olisi vähäisempää ja samalla loukkaantumisten sekä lihaskramppien riski pienempää. Urheilijat voisivat pitää hengityskuntoaan yllä myös treenitauon, tai loukkaantumisen aikana.

Hyvällä hengityksellä hengästyminen vähenisi, koska hengitysharjoitusten myötä hiilidioksidin sietokyky kasvaa. Hiilidioksidin poistuminen olisi oikeassa suhteessa lihastyössä muodostuvan hiilidioksidin kanssa, jolloin ilmatiet pysyisivät avoimina, eikä astmalääkkeitä tarvittaisi.

On selvää, että hengitysvalmennus tulee yleistymään urheilijoiden treeniohjelmissa. Onhan kyseessä yksinkertainen, edullinen ja turvallinen tapa parantaa suorituksiaan.

Sinun ei kuitenkaan tarvitse olla urheilija hyötyäksesi hengityksesi korjaamisesta. Vaikka et harrastaisi liikuntaa, liikut varmaan silti esimerkiksi kauppaan, tai postilaatikolle – tai edes jääkaapille. Eikö silloinkin olisi hienoa, jos tuo liikkuminen ei hengästyttäisi ja uuvuttaisi sinua takaisin sohvan nurkkaan? Että jaksaisit enemmän ja sen ansiosta myös haluaisit liikkua enemmän!

 

Oma kokemukseni hengityksen korjaamisen vaikutuksista liikuntasuorituksiin

Olin lenkkeillyt aiemmin säännöllisen epäsäännöllisesti, mutta elämäntilanteen muuttumisen myötä lenkkeilyyn tuli tauko – viidentoista vuoden mittainen! Lenkkeilyn vielä ollessa harrastuslistallani, koin aina lenkin alkuvaiheessa pakahduttavaa tunnetta, enkä pystynyt vetämään ilmaa sisään tyydyttävää määrää. Tunne häipyi ja hengitys helpottui pikkuhiljaa, kun sitkeästi jatkoin hölkkäämistä.

En sen kummemmin miettinyt tuota hengitysongelmaa, koska luulin, että ilmiö kuuluu kaikilla kaltaisillani amatöörilenkkeilijöillä asiaan.

Sitten tuli tuo elämäntilanteen muutos ja pitkäksi venähtänyt tauko liikuntaharrastuksiin. Tänä aikana törmäsin Buteyko-menetelmään ja kouluttauduin Buteyko-ohjaajaksi. Tein ahkerasti itsekin hengitysharjoituksia, vaikka en niissä edistymistäni erityisen tarkasti mittaillutkaan.

Pari vuotta sitten kevätauringon paistaessa heräsi ajatus lähteä kokeilemaan lenkkeilyä. Hämmästykseni oli aikamoinen, kun lenkin alussa ei tullutkaan tuota tuttua pakahtumisen tunnetta. Hengitys kulki kevyesti nenän kautta ilman mitään ahdistusta. Miten ihmeelliseltä se tuntuikaan!

Siinä hölkätessäni tajusin, että olin siis aiemmilla lenkeilläni kärsinyt rasitusastman oireista! Sitä se pakahtuminen oli siis ollut. Vuosia, tai jopa vuosikymmeniä jatkunut liikahengittäminen oli alentanut elimistöni hiilidioksidin sietokyvyn. Lihastyön tuottama hiilidioksidi sai aikaan ilmanloppumisen tunteen ja sen johdosta voimistamani hengitys puolestaan aiheutti ilmateiden supistumisen ja pakahduttavan tunteen.

Hengitysharjoitusten avulla olin siedättänyt elimistöäni korkeammalle hiilidioksiditasolle, jolloin hengästyminen ei tullut niin varhain, eikä niin voimakkaana. Hiilidioksidin poistuminen pysyi linjassa lihastyön tuottaman määrän kanssa, joten pakahtumisen tunnetta ei tullut.

 

Likkojen lenkille suu teipattuna

suu-teipattuna-likkojen-lenkillä

Marketta Likkojen lenkillä

Tästä hengityksen helppoudesta innostuneena tein päätöksen osallistua muutaman viikon päästä Tampereella järjestettävälle Likkojen lenkille. Ehdin sitä ennen käydä muutaman kerran noin kolmen kilometrin lenkillä ja itsenikin suureksi hämmästykseksi kipittelin Likkojen lenkillä koko reitin, eli kymmenen kilometriä. Kymmenen kilometriä! En IKINÄ ollut aiemmin juossut kymmentä kilometriä!

Lisähuomiona sanottakoon, että juoksin koko matkan nenähengityksellä, suu ilmastointiteipillä suljettuna! Nenähengitys oli hengitysharjoitusten myötä tullut täysin luontevaksi, joten suu olisi toki pysynyt kiinni ilman teippiäkin. Mutta halusin tällä herättää huomiota ja samalla mainostaa Hoitavaa Hengitystä. Ruotsalainen hengitysohjaaja Anders Olsson oli tehnyt vastaavia PR-juoksuja suu ilmastointiteipillä teipattuna ja hän kannusti minuakin tähän tempaukseen.

En ole luonteeltani itseni piiskaaja, joten viiden kilometrin kohdalla ajattelin, että jokainen juoksuaskel tästä lähtien on minun huippusuoritukseni ylittämistä. Annoin luvan itselleni siirtyä kävelemään minä hetkenä tahansa. Mutta tarvetta kävelyyn ei tullut, joten juoksin koko matkan loppuun asti. Myönnän kyllä, että viimeinen kilometri tuntui aika pitkältä…

Jalkani siis kantoivat ja hengitykseni kulki sopuisasti johdattaen minut omaan huippusuoritukseeni!

Olen täysin vakuuttunut, että ilman säännöllisiä hengitysharjoituksia en olisi tähän pystynyt!

Mikäli Sinäkin haluat ryhtyä kohottamaan hengityskuntoasi, siirry ensimmäiseksi nenähengitykseen ja pyri hengittämään nenäsi kautta kaikissa mahdollisissa tilanteissa.

Lisäbuustia hengityksesi korjaamiseen saat Hoitava Hengitys -kursseilla opetettavista hengitysharjoituksista.

Kirjoittaja on Marketta Manninen.

Hän on Hoitava Hengitys HB® -menetelmän kehittäjä ja kouluttaja sekä Buteyko-ohjaaja.

2018-12-21T16:26:15+00:00

About the Author:

Kirjoittaja on Marketta Manninen. Hän on Hoitava Hengitys HB® -menetelmän kehittäjä ja kouluttaja sekä Buteyko-ohjaaja.
Facebook
Facebook
Twitter
LinkedIn