Pitkittynyt Covid-19 ja flunssan jälkioireet

Niin flunssan, influenssan kuin Covid-19 -infektion oireilu voi jatkua viikkojen ja jopa kuukausien ajan. Jälkitaudit voivat olla pahempia kuin alkuperäinen tauti. Syytä jälkioireille ei varmuudella tiedetä, mutta sairastamisen aiheuttamalla pelolla ja stressillä tiedetään olevan osuutensa asiaan. Nämä kiihdyttävät niin sympaattisen hermoston kuin hengityksenkin, jolloin osa oireista on liikahengityksen aiheuttamia. Helpotusta niihin saadaan tasapainottamalla hengitys sekä valjastamalla käyttöön elimistön omat puolustusmekanismit.

Flunssaa eli nuhakuumetta aiheuttavat sadat eri virukset. Näistä yleisimpiä ovat rinovirukset, koronavirukset ja RS-virukset. Alle kouluikäiset sairastavat noin 6-8 ja aikuiset 2-3 flunssaa vuosittain. Flunssan oireet, kuten päänsärky, vilunväristykset, kurkkukipu, nenän vuotaminen ja tukkoisuus sekä yskä kestävät tavallisesti 1-2 viikkoa, mutta jatkuvat joskus useammankin viikon ajan.

Influenssan oireet ovat hyvin samankaltaisia kuin tavallisessa flunssassa, mutta oireet ovat flunssaa ankarammat. Näitä ovat erityisesti lihaskivut ja korkea kuume, joskin oireiden kirjo ja voimakkuus ovat yksilöllisiä.

Influenssaan voi liittyä erilaisia, vakaviakin jälkitauteja, koska virusinfektion jälkeen elimistö on haavoittuvainen saamaan myös bakteeriperäisen infektion. Tämän oireilu voi olla vakavampaa kuin itse flunssa ja oireet voivat kestää useista päivistä jopa useisiin kuukausiin. Jälkitaudit voivat ilmaantua alkuperäisen taudin jo laannuttua. Näitä ovat mm. poskiontelotulehdus, korvatulehdus, keuhkokuume, verenmyrkytys, aivokalvontulehdus sekä sydänlihastulehdus. Erityisesti sydänlihastulehduksesta voi jäädä jopa pysyviä vaurioita, kuten rytmihäiriöherkkyyttä. Hankalammin influenssaan yhdistettäviä jälkioireita ovat alakuloisuus ja masennus sekä vastaavat oireet kuten kroonisessa väsymysoireyhtymässä (CFS).

Tiedeyhteisö ei ole päässyt yksimielisyyteen siitä, miksi jälkioireita ilmaantuu. Jotkut asiantuntijat ovat sitä mieltä, että kyse on elimistön puhdistusreaktiosta sen pyrkiessä eroon viruksesta ja toisen teorian mukaan viruksen aiheuttama stressi- ja tulehdustila ylikuormittaa puolustusjärjestelmän. Alttiimpia jälkioireille ovat ihmiset, joilla on valmiiksi heikentynyt immuunipuolustus.

COVID-19 -infektion alkuoireet ja myös jälkitaudit voivat olla hyvin samankaltaisia kuin flunssa- ja influenssavirusten aiheuttamissa taudeissa. Taudin yhteydessä on kuvattu myös maku- ja hajuaistin häiriöitä. Pelkästään oireiden perusteella ei voi päätellä, onko hengitystietulehduksen aiheuttaja koronavirus vai joku virus tai bakteeri. Lasten oireet ovat yleensä lieviä ja näyttää siltä, että raskaus ei lisää infektioon kuolleisuutta, eikä loppuraskaudessa saatu infektio yleensä aiheuta sikiön sairastumista.

Samoin kuin influenssan, myös COVID-19 -infektion oireet voivat välillä hellittää ja palata myöhemmin voimakkaampina sekä pitkäkestoisina.

Stressi ja hyperventilaatio pitkittävät oireita

terve.fi -sivustolla kysyjä kertoo flunssan jälkeisistä lukuisista oireista, kuten kovasta yskästä, huimauksesta, nopean sykkeen kohtauksista, pistoksista rinnan ja kylkien alueella, hikoiluista sekä käsien ja jalkojen oudoista tuntemuksista. Öiset kohtaukset ovat pelottavia, jolloin uudelleen nukahtaminen pelottaa. Tästä seuraa väsymystä ja lisääntynyttä huolta sekä oireiden tarkkailua. Lääketieteen lisensiaatti Jarkko Kuoppala vastaa kysyjälle, että öisissä kohtauksissa saattaa olla kyse hyperventilaatiosta. Kysyjän kovat yskänpuuskat laukaisevat liikahengittämisen, jolloin hiilidioksidimäärä veressä laskee liian alas. Tästä seuraa edellä kuvatun kaltaisia oireita sekä paradoksaalisesti hapen loppumisen tunnetta, jolloin hengitystä automaattisesti kiihdytetään, eli pahennetaan tilannetta. Lääkäri kuvaa perusongelmana olevan toistuvat hengitystieinfektiot, jotka todellakin voivat seurata toinen toistaan ennen kuin edellinen on ehtinyt kunnolla parantua.

”Kiinni hirttäneen stressin” katsotaan olevan yksi osatekijä myös pitkittyneiden koronaoireiden taustalla. Osalle oireista on olemassa selkeä elimellinen syy, mutta näiden lisäksi sairastuneen kokema huoli voi synnyttää toiminnallisia jälkioireita. Toiminnallisilla oireilla tarkoitetaan todellisia fyysisiä ja neurologisia oireita, joille ei löydy selkeää elimellistä syytä.

Ns. pitkittyneen koronan jälkioireiksi kuvataan mm. väsymystä, lihaskipuja ja aivosumua. Oireet helpottavat useimmiten muutamassa kuukaudessa, mutta on myös mahdollista, että pitkittyneen koronan oireista kehittyy uusi vaikeasti määriteltävä oireyhtymä sisäilmaoireiluiden tai kroonisen väsymysoireyhtymän tapaan. Neurologian dosentti Markku Sainio sanoo, että joillekin pelkkä tieto oireiden syystä voi lievittää niitä, kun taas toiset voivat hyötyä erilaisista stressijärjestelmien hallintakeinoista kuten rentoutusharjoituksista.

Lue lisää Monitieteellisen hengitysterveyden konferenssissa Breathe 2022 puhuneiden Buteyko-ohjaajien sekä muiden asiantuntijoiden näkemyksiä hyperventilaation yhteydestä pitkittyneen koronataudin oireiluun.

Hengityskaasut hyötykäyttöön

Rentoutusharjoituksiin on tärkeää liittää myös hengitysharjoitukset, koska yleisinä koronataudin jälkioireina on kuvattu useita kuukausia jatkuvat hengitysongelmat, kuten hengenahdistus ja voimakas hengästyminen liikunnassa. Näitä voidaan osittain selittää taudin aiheuttamilla kudosvaurioilla keuhkoissa, mutta taustalla arvellaan olevan myös hengityslihasten heikkous sekä niiden toimintahäiriöt ja hyperventilaatio, eli liikahengitys. Myös maskin käyttö voi lisätä hengitysongelmia sekä muita liikahengityksen oireita erityisesti heillä, joiden hengitys on epätasapainoista.

Hiilidioksidilla on tärkeä rooli elimistön happitilanteen sekä verenvirtauksen parantajana. Stressin provosoima liikahengitys aiheuttaa hiilidioksidivajeen, jolloin oireiksi tulee edellä lueteltujen hengitysoireiden lisäksi huimausta, uupumusta, rintakipua sekä sydämen tiheälyöntisiä rytmihäiriöitä. Oireet voivat olla pelottavia, jolloin hengitys kiihtyy edelleen ja liikahengitystila pahenee.

Ei pidä myöskään unohtaa hiilidioksidin tulehduksia hillitsevää ominaisuutta. Hiilidioksidin antibakteerisuutta on hyödynnetty mm. keuhkokuumeen hoidossa sekä leikkausten yhteydessä estämään tulehduksia. On siis ymmärrettävää, että liikahengitys altistaa elimistön erilaisille tulehduksille ja tilan korjaaminen lievittää sekä tulehduksia että stressireaktioita.

Koska hiilidioksidi toimii sekä mielen rauhoittajana että myös sen kiihdyttäjänä, hiilidioksiditasapainon korjaaminen tulee tehdä pikkuhiljaa siedättämällä. Tämä tapahtuu lempeillä ja säännöllisillä hengitysharjoituksilla. Ensi askel kohti parempaa hengitystä on siirtyä nenähengitykseen. Rauhallinen, nenästä alas palleaan ulottuva hengitys aktivoi kiertäjähermoa, eli rauhoittaa mieltä ja lievittää stressiä.

Nenähengityksellä hyödynnetään myös toinen koronaoireita hillitsevä yhdiste, mikä on nenän sivuonteloissa muodostuva typpioksidi. Sen teho todistettiin jo koronavirusten aiheuttaman SARS-epidemian aikaan. Inhaloitavaa typpioksidia on hyödynnetty myös Covid-19 -infektion saaneiden hoidossa sekä hoitohenkilökunnan tartuntojen ehkäisyssä.

Korona- ja muiden virusten eliminoimisen lisäksi typpioksidi taistelee bakteereita, loisia sekä sientä vastaan. Elimistön käyttöön tämä ihmemolekyyliksi nimetty aine saadaan nenähengityksellä.

Lisätehoa typpioksidin muodostukseen saadaan hyminähengityksellä, eli hyräilemällä suu suljettuna mm-äännettä. Ohjeet hyminähengitys- sekä kämmenkuppihengitysharjoitukseen löydät täältä. Lisää Hoitavan Hengityksen vinkkejä koronataudin lievitykseen löydät täältä.