Nenähengitys puolustaa

Kun haluat suojautua ympäristön epäpuhtauksilta sekä taudinaiheuttajilta, hengitä nenän kautta. Nenä on elimistömme rajavartiolaitos, jonka tehokkaat puolustustoiminnot jäävät käyttämättä, mikäli hengitys kulkee suun kautta. Nenähengityksen terveellisyyttä tukevat lukuisat tutkimukset, eikä maallikonkaan tarvitse kovin syvälle nenän toimintoihin tutustua, kun asia tulee päivänselväksi. Silti tämä fakta on hämmästyttävän monelta pimennossa.

Tässä artikkelissa selvennetään nenähengityksen ylivertaisuutta suuhengitykseen verrattuna.

Nenähengityksen hyödyt

Nenä on laaja elin, jonka ulospäin näkyvä osa on vain jäävuoren huippu. Suurin osa nenän toiminnoista tapahtuu kallon sisällä olevissa onteloissa, jotka sijoittuvat suuontelon yläpuolelle. Kitalaki on nenän lattia, joten kun liu’utat kieltäsi pitkin kitalakea etuhampaista kohti nielua, tulet sivelleeksi nenän alapohjaa. Nenä kätkee sisäänsä nerokkaat puolustustoiminnot, joita ei kannata jättää käyttämättä.

Ilman puhdistus

Olemme usein huolissamme ilman epäpuhtauksista, mutta silti saatamme huoletta vedellä tuota epäpuhdasta ilmaa suun kautta suoraan keuhkoihin. Vaikka ilmansuodatin olisi ihan nenän… ei edes nenän edessä, vaan nenässä!

Nenäkarvojen sekä nenän värekarvojen tehtävä on napata ilman epäpuhtaudet ja poistaa ne joko sierainten kautta takaisin ulos, tai nielun kautta alas mahahappojen tuhottavaksi. Myös taudinaiheuttajat saavat saman kyydityksen saatuaan ensin tappavan tervetulotoivotuksen antibakteerista limaa erittäviltä soluilta.

Ilman lämmitys

Ilman puhdistustoiminnon lisäksi nenässä toimii tehokas lämmitysjärjestelmä. Vaikka pakkanen paukkuisi niin sisäänhengitysilman saavuttaessa henkitorven se on nenän kuorikoiden kautta saapuessaan lämmennyt lähes ruumiinlämpöiseksi. Keuhkoihin saavuttuaan ilma on jo +37 asteista. Suun kautta hengitettäessä ei tapahdu yhtä tehokasta ilman kierrätystä, joten ilma on huomattavasti kylmempää ja alempia hengitysteitä ärsyttävää.

Ilman kostutus

Talviaikaan riesanamme on pakkasilman lisäksi asuntojen lämmityksestä johtuva kuiva sisäilma. Kuivuus on suuri rasitus iholle ja limakalvoille altistaen ne tulehduksille. Voimakas ja toistuva niistäminen lisää limakalvojen ärsytystä. Luonnollista kostutusta nenän limakalvoille tuo uloshengitys, mikäli se tapahtuu nenän kautta. Keuhkojen lämmintä ja kosteaa ilmaa ei siis kannata hukata suun kautta, vaan ohjata se hoitamaan nenän limakalvoja.

Hengityksen säätely

Nenähengityksen ansiosta hengityskaasujen tasapaino paranee ja elimistö saa paremmin happea. Paremmin happea saavat aivot toimivat kirkkaammin ja keskittymiskyky on parempaa. Yöllä uni on levollisempaa ja virkistävämpää, päivällä jaksaminen parempaa. Nenähengityksellä hengitys on syvempää ja rauhallisempaa, jolloin myös mieli on seesteisempi.

Immuunipuolustus!

Tärkein nenän rooleista on toimia immuunipuolustuksen ensimmäisenä rintamana. Muilla kehomme aukoilla ei ole yhtä tehokasta puolustusjärjestelmää kuin nenällä, joten on päivänselvää, että vihollisia vilisevä hengitysilma tulee johtaa tämän puolustus- ja puhdistusjärjestelmän läpi. Siihen kuuluu laajalle levittäytyvä limakalvo, joka muodostuu antibakteerista limaa erittävistä soluista, värekarvoista ja hajuepiteelistä. Antibakteerinen lima tuhoaa kokonaan, tai vähintään heikentää taudinaiheuttajien toimintaa siten, että liman mukana mahalaukkuun ja edelleen suolistoon kulkeuduttuaan nämä antavat immuunipuolustukselle sen tarvitseman potkun, jolloin puolustus tehostuu.

Typpioksidi tuhoaa myös virukset

Tutkimusten mukaan nenäonteloissa muodostuu typpioksidia (NO), jonka saa elimistön hyödyksi nenähengityksellä. Typpioksidi on kaasu, joka laajentaa valtimoita ja ehkäisee veren hyytymistä sekä valtimoiden kalkkiutumista. Typpioksidia nimitetään ihmemolekyyliksi ja sanotaan, että NO on luonnon oma sydänlääke, nitro. Nenähengitys voi toimia myös erektiolääkkeenä, koska potenssilääke Viagrassa hyödynnetään niin ikään typpioksidin verisuonia laajentavaa vaikutusta.

Tämän ajan tärkein tieto on typpioksidin on tehokkuus tulehdusten hillitsijänä. Sen on todettu tehoavan elimistölle haitallisiin bakteereihin, loisiin, sieneen sekä viruksiin – jopa koronaviruksiin. Tätä NO:n ominaisuutta hyödynnettiin jo SARS-epidemian aikaan ja inhaloitavaa typpioksidia on käytetty myös Covid-19 -potilaiden hoitoon sekä ennaltaehkäisemään hoitohenkilökunnan tartuntoja.

Suuhengityksen haitat

Suun tulisi olla ainoastaan varaventtiili siinä tapauksessa, että nenähengitys ei riitä, tai ollenkaan onnistu. Hyötyjä suuhengityksessä ei juurikaan ole, koska tällöin kaikki edellä luetellut nenähengityksen edut jäävät hyödyntämättä. Suun kuivuminen ja hammasterveyden heikentyminen, elimistön kuivuminen, immuunipuolustuksen heikentyminen, hengityskaasujen tasapainon horjuminen sekä kuorsauksen ja uniapnean paheneminen ovat yleisimpiä suuhengityksestä seuraavia haittoja. Erityisen haitallista suun kautta hengittäminen on kasvavalle lapselle. Suuhengityksen tiedetään altistavan purentavirheille ja kasvojen luuston kehityksen häiriöille.

Tee siis yksinkertainen terveysteko sulkemalla suusi ja siirtymällä nenähengitykseen!

Mikäli nenähengitys tuntuu hankalalta tai jopa luonnottomalta, hengityksesi kaipaa harjoitusta. Asiantuntevaa ohjausta saat eri puolilla Suomea toimivilta Hoitava Hengitys -ohjaajilta, joiden yhteystiedot löydät täältä.