Astmaatikon hengenahdistus

Astmaa sairastaa noin 10 % väestöstä ja se on lääkehoitoa vaativista pitkäaikaissairauksista toiseksi yleisin verenpainetaudin jälkeen. Lisäksi arviolta noin 7-9 prosentilla on ajoittain astman kaltaisia oireita.

Yli 400 000 henkilöä saa vuosittain astmalääkkestä sairausvakuutuskorvauksia. Astman ja allergian suorat kustannukset yhteiskunnalle ovat (sairaalahoidot, hoitokäynnit, lääkehoito, kuntoutus ja allergiaruokavaliot) yhteensä 314 miljoonaa euroa. 

Kuntoutuksen osuus allergian ja astmanhoidon kustannuksissa on 1 %. Kuntoutus tarkoittaa potilaan ohjausta terveellisempään elämään ja itsehoitoon, eli mm. liikunnanohjausta, ruokavalioneuvontaa, fysioterapiaa sekä hengitysohjausta. Tällä saralla voitaisiin tehdä huomattavasti enemmän, mikäli astmaatikon hengitykseen kiinnitettäisiin enemmän huomiota. Onhan kyse hengityssairaudesta.

Yhtälailla kuin ylipainon tai suolisto-ongelmien kanssa kamppailevan tulee tehdä muutoksia ruokailutottumuuksiinsa, myös hengitysongelmista kärsivän tulee tehdä muutoksia hengitystapoihinsa. Tähän hän voi saada asiantuntevaa ohjausta esimerkiksi koulutetuilta Hoitava Hengitys -ohjaajilta.

Hoitava Hengitys HB ® on Professori Buteykon kehittämään menetelmään pohjautuva itsehoitomuoto, jonka avulla astmaatikko voi korjata oireilunsa juurisyitä, eli liikahengitystä sekä muita hengityksen häiriöitä. Tämä tarkoittaa hengitystapojen tarkastelua ja korjaamista sekä hengityskaasujen tasapainottamista.

Astmaatikon suuri hengitys

Astmaatikon hengityksestä puhuttaessa ensimmäisenä tulee mieleen hengenahdistus. Kun henkeä ahdistaa, on ehkä vaikea uskoa, että ahdistuksen syynä voisi olla liian suuri hengitys ja että helpotuksen tuo hengityksen pienentäminen.

Professori Konstantin Buteyko oivalsi hengitettävän ilmamäärän, eli hengitysvolyymin yhteyden terveydentilaan. Hän havaitsi, että mitä suuremmin ihminen hengittää, sitä sairaammasta potilaasta on kyse. Pitkän uransa aikana Buteyko todisti kuinka erityisesti astmaatikot hyötyvät, mikäli heidän häiriintynyt hengityksensä normalisoidaan. Tämän todistetun hyödyn taustalla on hengityskaasujen tasapainotus, eli veren hiilidioksidipitoisuuden kohottaminen.

Tärkeä hiilidioksidi

Vaikka hiilidioksidi on elimistön aineenvaihdunnan lopputuotetta, täysin turhaa se ei ole, vaan monin tavoin jopa tärkeämpää kuin happi. Ilman riittävää määrää hiilidioksidia happimolekyylit eivät pääse irtaantumaan verestä, jolloin elimistö kärsii normaalista happisaturaatiolukemasta huolimatta happivajeesta. Ilmiö on nimeltään Bohrin efekti.

Jotta saisimme hapen elintemme ja kudostemme käyttöön, tarvitsemme alveoleihin varastoitunutta hiilidioksidia. Optimaalinen hengityskaasujen taspaino varmistetaan hengittämällä maltillisemmin.

Hiilidioksidi ja astma

Happivaje ei ole ainoa hiilidioksidivajeesta seuraava ongelma, vaan hiilidioksiditason aleneminen myös supistaa sileitä lihaksia, eli konkreettisesti supistaa hengitysteitä ja verisuonia.

Ihminen, joka kokee hengenahdistusta, luonnollisesti voimistaa hengitystään, josta seuraa edelleen paheneva hiilidioksidivaje, eli happivaje ja hengenahdistus.

Maltti on valttia, myös hengityksessä. On todettu että astmaatikon hengitysvolyymi voi olla jopa kolminkertainen terveen ihmisen hengitykseen nähden. Hapen ja hiilidioksidin välinen suhde on hänen elimistössään jatkuvasti veitsenterällä ja jo pieni hengityksen suureneminen esimerkiksi liikunnan yhteydessä saa aikaan hengenahdistuksen.

Virallinen lääketiede näkee astman aiheuttavan liikahengitystä, mutta Buteyko esitti, että liikahengitys ei ole pelkästään keuhkoputkien tulehduksen seuraus, vaan myös sen aiheuttaja. Tämä on looginen ajatus, koska kolminkertainen ilmamäärä tuo kolminkertaisen rasituksen herkälle hengityselimistölle, puhumattakaan suuren hengityksen tuomasta epäpuhtauksien ja taudinaiheuttajien lastista. Rasitusta lisää suun kautta hengittäminen, joka on hyvin tyypillistä erityisesti allergioista ja nenän tukkoisuudesta kärsiville astmaatikoille. Suuhengitys myös aiheuttaa nestevajeen, jonka seurauksena limakin sitkistyy ja edelleen pahentaa tilannetta.

Astmaatikon oireita helpottamaan on kehitetty tehokkaita lääkkeitä, joiden avulla avataan hengitysteitä ja hillitään keuhkojen tulehdusta. Nämä lääkkeet eivät kuitenkaan korjaa oireilun juurisyytä, eli kroonista liikahengitystä, vaan voivat päinvastoin jopa pahentaa sitä. Mikäli haluaa korjata tilannetta pysyvämmin, kannattaa korjata, eli pienentää hengitystään. Huom. Lääkityksen muutokset kannattaa tehdä aina lääkärin ohjeistuksen mukaisesti, vaikka hoitaisi oireitaan myös lääkkeettömillä tavoilla.

Ohjeita astmaatikolle

• Suojaa hengityselimistöäsi ohjaamalla sekä sisään- että uloshengitys aina elimistön oman ilmansuodatusjärjestelmän, eli nenän kautta. Nenähengityksen hyödyistä voit lukea lisää täältä. Tukkoisen nenän avausohjeet löydät täältä.
• Pyri hengittämään kuhunkin tilanteeseen sopiva määrä, eli hillitse turhan suurta hengitystä, huokailuja sekä puuskutusta. Huomioi, että mikäli hengityksesi on ollut jo pidempään turhan suurta, hiilidioksidin sietokykysi on voinut alentua. Tämä voi tuoda helposti ilman loppumisen tunteen, joka kyllä harjoittelun myötä lievittyy.

Hengitystä helpottavia HH -harjoitteita opit Hoitava Hengitys sekä Unididge-kursseilla.

Kaikki tulevat tapahtumat löydät täältä.

Listan eri puolilla Suomea toimivista Hoitava Hengitys -ohjaajista löydät täältä. 

Omatoimiseen harjoitteluun voit tilata Unihengitys-verkkokurssin tai breaTHIN-setin ohjeineen. Tilaa täältä.