Kärsitkö uniapneasta?

Äänekäs, katkeileva kuorsaus, aamuiset päänsäryt sekä väsymys voivat kertoa unen aikaisista hengityskatkoksista, eli jo lähes kansantaudiksi ryöpsähtäneestä uniapneasta.

Hoitava Hengitys HB ® tarjoaa tehokasta, luonnonmukaista sekä laitteetonta lievitystä myös tähän unenaikaiseen hengityksen ongelmaan.

Erään arvion mukaan vähintään lievää uniapneaa sairastaa peräti 1,5 miljoonaa suomalaista. Iso osa ei itse tiedä sairastavansa tätä terveyttä ja elämänlaatua rapauttavaa vaivaa, etenkin mikäli vieressä ei ole kumppania, joka panisi merkille yön aikaiset korahtelut sekä hengityksen katkeamiset. Usein uniapnean jäljille päästään kumppanin havaintojen, tai uniapneaa sairastavan lukuisten muiden oireiden perusteella.


Hengitystä on syytä korjata, mikäli tunnistat olossasi näitä oireita:

Uniapnean riskitekijät

Muutaman vuoden takainen julkisuuden henkilön yhtäkkinen kuolema havahdutti ihmiset pohtimaan omia oireitaan uudesta näkökulmasta ja yhdistämään niitä diagnosoimattomaan uniapneaan. Monet heistä eivät olleet aiemmin tulleet edes ajatelleeksi kuuluvansa riskiryhmään, koska uniapneaa sairastaviksi miellettiin reippaasti ylipainoiset, kenties keski-iän jo ohittaneet miehet. Nyt yhä nuoremmat, hoikemmat ja miesten lisäksi myös naiset, huomasivat itsellään yllä olevassa listassa lueteltuja, uniapneasta kertovia merkkejä. Silti edelleen uniapnean yleisimpinä riskitekijöinä pidetään ylipainoa, mies-sukupuolta, sekä 40-65 vuoden ikää.

Ulkoisiksi piirteiksi luetellaan keskivartalolihavuus, paksu ja lyhyt kaula sekä pieni alaleuka. Nämä ulkoiset piirteet eivät ole kiveen hakattua perimää, vaan niiden syntyä voidaan ennaltaehkäistä, sekä niiden vaikutuksia lievittää puuttumalla uniapnean todelliseen juurisyyhyn, eli hengitykseen.

Uniapnean taustat

Unen aikaisten hengityskatkosten syynä pidetään ylipainon myötä kaulan alueelle muodostunutta rasvakertymää sekä nielun löystyneitä kudoksia. Erityisesti selällään nukkuessa nämä kudokset sekä kieli valahtavat nieluun ahtauttaen hengitystiet. Tätä uniapnean muotoa kutsutaan ahtauttavaksi, eli obstruktiiviseksi uniapneaksi.

Toinen uniapnean muoto on sentraalinen, eli neurologinen uniapnea, ja kolmantena uniapnean tyyppinä pidetään ahtauttavan ja neurologisen version sekamuotoa. Sentraalisen uniapnean syytä ei tarkkaan tunneta. Siinä hengityskeskus ei saa, tai se ei reagoi hengityksen käynnistämisen käskyyn, jolloin hengitys pysähtyy ilman hengitysteiden ahtautumista.

Uniapnean todelliset syyt ovat hengityksessä

Edellä luetellut syyt ovat toki todellisia hengityskatkosten aiheuttajia, mutta mikäli selvitellään vielä niidenkin syntyjuuria, päädytään itse hengitykseen.

Ahtauttava uniapnea

On syytä tietää, että uniapneetikon ulkoisiksi piirteiksi mainitut pieni alaleuka sekä kasvojen kupera sivuprofiili voivat olla osittain, tai jopa kokonaan lapsuuden aikaisen suuhengityksen seurausta. Tämä tärkeä tieto jo leviää maailmalla erityisesti hammaslääkäreiden kautta ja näin toivottavasti tulevaisuudessa nielun ahtautumiseen sekä kuorsaukseen ja uniapneaan johtava kehityskulku voidaan ennaltaehkäistä.

Kasvojen luuston muotoutumiseen vaikuttaa suuresti kielen asento suussa. Suun kautta hengitettäessä kieli ei pysty asettumaan oikeaan lepoasentoonsa vasten yläkitalakea, vaan makaa suun pohjalla. Tämä kielen asento on kaiken ikäisille virheellinen, mutta erityisen haitallinen se on kasvavan lapsen kasvojen luuston kehitykselle. Mikäli kieli ei ole vasten yläkitalakea ohjaamassa yläleuan kehittymistä, yläleuka jää liian kapeaksi ja koko suuontelo liian pieneksi. Lisäksi alaleuka vetäytyy taakse, koska se ei ole suuhengityksen vuoksi riittävästi kosketuksissa yläleukaan.

Alaleuan taakse vetäytyminen ahtauttaa nielua, eli vie tilaa hengitysteiltä. Lisäahtautta tuo kielen tyvi, joka joutuu ottamaan tilaa nielusta. Kenties ajatellaan, että kieli on jostain syystä kehittynyt liian suureksi, vaikka syy on liian pieneksi jääneessä suuontelossa. Kasvojen luuston kehityksen häiriöt vaikuttavat myös lapsen hampaiston kehittymiseen sekä ulkonäköön.

Nielun ahtautumisen seurauksena unen aikaisen hengityksen kulku estyy joko osittain, tai ajoittain kokonaan. Yleensä tätä ilmenee aikuisiässä, joskin nykyään uniapneaa tavataan valitettavasti myös lapsilla.

Suuhengitys on merkittävä riskitekijä sekä kuorsaukselle että uniapnealle. Suun kautta hengitettäessä ahtaaksi kehittyneen nielun seinämät rasittuvat, kudokset ärtyvät ja löystyvät. Hengitys krohisee ja lopulta katkeilee hengityksen ilmavirran imaistaessa velton kielen tyven sekä nielun kudokset tukkimaan hengitysteitä. Tilannetta luonnollisesti pahentaa alkoholi, tupakointi, ylipaino sekä selällään nukkuminen, mutta vaikka kaikki nämä tekijät poistettaisiin, ahtauttavan uniapnean juurisyyt, eli liian ahdas nielu ja liian suuri hengitys, eivät korjaannu ilman, että niitä erikseen korjataan.

Luustoa ei juurikaan voida omatoimisesti korjata, mutta yön aikainen nenähengitys voidaan varmistaa, nielun ja kielen lihaksia voidaan vahvistaa sekä  kiinteyttää ja liian suurta hengitystä pienentää. Nämä tehdään Hoitava Hengitys -harjoitteiden avulla.

Hoitava Hengitys -harjoitteet ohjataan myös Marketta Mannisen Unididge-kursseilla, joilla näiden lisäksi ohjataan didgeridoon soittoa. Didgeridoon soittoharjoittelu vahvistaa suun ja nielun lihaksia vieläkin tehokkaammin ja on siksi tutkitusti toimiva tapa lievittää tai ennaltaehkäistä niin kuorsausta kuin uniapneaakin.

Sentraalinen uniapnea

Mystisempi uniapnean muoto on sentraalinen, eli neurologinen uniapnea. Tässä hengitys katkeaa, vaikka hengitystiet pysyvät avoinna.

Teorioita hengityksen katkeamisen syille on useita, ja Hoitava Hengitys -menetelmä nojaa tutkittuun teoriaan hiilidioksidivajeen seurauksena syntyvästä hengityksen pysähdyksestä. Tämä on looginen selitys, koska hiilidioksidin rooli hengityksen käynnistäjänä on merkittävämpi kuin hapen. Liikahengitys poistaa hiilidioksidia liikaa, jolloin sitä ei enää riitä käynnistämään hengenvetoa ja hengitys pysähtyy. Katkoksen aikana CO2 -taso jälleen nousee, jolloin hengitys käynnistyy – ehkä katketakseen pian uudelleen, mikäli hengitys jatkuu edelleen liian suurena. Kyse on siis liikahengityksen aiheuttamasta hengityksen pysähdyksestä.

Hoitava Hengitys -harjoitteiden avulla korjataan hengityskaasujen tasapainoa, jolloin hengitys pysyy käynnissä, vaikka hengitys unen aikana hieman suurentuisikin.


Hoitava Hengitys -harjoitteiden avulla hengitys kulkee kevyesti, äänettömästi sekä yhtäjaksoisesti,

 myös unen aikana.

Harjoitteiden tavoitteina on:


Uniapneaa lievittäviä HH -harjoitteita opit Hoitava Hengitys sekä Unididge-kursseilla.

Kaikki tulevat tapahtumat löydät täältä.

Listan eri puolilla Suomea toimivista Hoitava Hengitys -ohjaajista löydät täältä. 

Omatoimiseen harjoitteluun voit tilata Unihengitys-verkkokurssin tai breaTHIN-setin ohjeineen. Tilaa täältä. 

Jaa blogi!