Kun liikutaan ja hengitys kiihtyy, sitä ei edes yritetä hillitä, koska ajatellaan, että hengityksen suurentaminen tuo lisää happea rasituksessa olevalle elimistölle. Tämä ei automaattisesti pidä paikkaansa, vaan olosuhteisiin nähden liian suuri hengitys päinvastoin aiheuttaa hengenahdistuksen sekä hapenpuutteen. Hengityksen hallintaan kannattaa sittenkin pyrkiä.
Tässä blogissa selvennetään, miksi hengitystään kannattaa hillitä, ja siten parantaa jaksamistaan liikunnassa sekä parantaa immuunipuolustustaan.
Happi hyvä, hiilidioksidi paha?
Hengitys pitää meidät hengissä ensimmäisestä hengenvedosta viimeiseen. Sisäänhengityksellä vedetään tarpeellisia kaasuja sisään ja uloshengityksellä puhalletaan tarpeettomia ulos.
Hapen saaman suuren arvostuksen perusteella voisi maallikkona kuvitella, että happea vedetään sisään 100 % ja uloshengityksessä poistetaan pahamaineista, sekä elimistölle haitallista hiilidioksidia 100 %. Hengityskaasujen pitoisuudet ja tarpeet ovat todellisuudessa paljon monimuotoisemmat.
Suurin osa, eli 78 % sisään ja ulos kulkevasta ilmasta on typpeä, jolle elimistöllä ei ole käyttöä. Happea sisäänhengitysilmassa on enemmän kuin tarpeeksi, eli 21 %, josta elimistö ottaa käyttöönsä ainoastaan 5 %. Hiilidioksidia sen sijaan sisäänhengityksellä saadaan vain 0,04 %, vaikka tarvetta olisi 5,5-6,5 prosentille.
Elimistö onneksi tuottaa hiilidioksidia itse, mutta valitettavan usein lihastyön tuottamaa hiilidioksidia poistuu paremman hapensaannin nimissä voimistetun hengityksen myötä liikaa. Suuri hengitys on turhaa ja jopa haitallista, koska hiilidioksidivaje aiheuttaa happimolekyylien tiukemman sitoutumisen veren punasoluihin, eli hapenpuutteen kudostasolle. Happivajeen lisäksi hiilidioksidivajeesta seuraa hengitysteiden sekä verisuonten supistuminen.
Hengen ahdistus sekä hapenpuutteen ja supistuneiden verisuonten aiheuttama huimaus saa ihmisen voimistamaan hengitystään, jolloin happea vapautuu verestä entistä huonommin. Veren happisaturaatiolukema näyttää normaalilta, tai jopa aiempaa korkeammalta, mutta silti lihakset ja elimet kärsivät hapenpuutteesta.
Tilannetta ei korjata hengitystä suurentamalla, vaan päinvastoin hengitystä hillitsemällä.
Joogaajien prāna-vaje
Hengityksen hillitseminen tuntuu monista, erityisesti urheilijoista, jo pelkkänä ajatuksena oudolta ja ahdistavalta. Niin tehokkaasti suuren hengityksen ihannointi on pesiytynyt kaikkiin liikuntalajeihin, jopa hengityksen kontrollointiin ja hallintaan perustuvaan joogaan.
Erinomaisen kirjan, Restoring Prānā, kirjoittanut Buteyko-ohjaaja ja joogaohjaaja Robin L. Rothenberg sanoo, että joogan alkuperäinen hengitysoppi on vuosituhansien saatossa vääristynyt kuten ’rikkinäinen puhelin’ -leikissä konsanaan. Syvän, mutta samalla kevyen hengityksen sijaan valitettavan monilla saleilla ohjataan suurta, voimallista hengitystä. Rothenberg on ottanut rohkean askeleen kajotessaan nykyjoogaajien oikeana pitämään hengitystapaan ja kirjallaan pyrkii korjaamaan prānaa ts. elämänenergiaa, eli hiilidioksidia hukkaavan hengityksen.
Yhtä tarpeellinen tämä hillityn hengityksen viesti on kaikille liikkujille ja urheilijoille. Kukapa ei haluaisi lisätä energisyyttään sekä elimistönsä hapensaantia ja samalla helpottaa hengitystään. Olipa kyse huippu-urheilijasta tai sunnuntaikävelijästä, hengitystään korjaamalla voi parantaa hengityskuntoaan ja saada merkittävää parannusta sekä jaksamiseensa että tuloksiinsa. Tämä ei tapahdu hengitystä voimistamalla, vaan päinvastoin.
Immuunipuolustus
Loppuun on vielä nostettava esiin ajankohtaisuudellaan tärkein syy ryhtyä hillitsemään hengitystään. Tämä on immuunipuolustuksen tehostaminen.
Mitä suurempi ilmavirta keuhkoihin ja keuhkoista kulkee, sitä suurempaa on myös taudinaiheuttajien liikenne, erityisesti silloin, jos hengitysilmaa ei suodateta nenällä, vaan hengitetään suun kautta. Nenän limakalvojen antibakteerinen lima tuhoaa taudinaiheuttajia, jotka lisäksi saavat tappavan tervetulotoivotuksen nenän sivuonteloissa muodostuvalta typpioksidilta. Typpioksidin tiedetään laajentavan verisuonia, ehkäisevän tulehduksia, sientä ja jopa syöpäsoluja. Antibakteerisuutensa lisäksi se on myös antiviraalista ja tehoaa myös koronaviruksiin. Elimistön omaa typpioksidin lähdettä ei siis kannata jättää käyttämättä, joten siirry nenähengitykseen jo tänään.
Ohjeet tukkoisen nenän lääkkeettömään avaukseen löydät täältä.
Mikäli hengityksen pienentäminen ja nenähengitys tuntuu luonnottomalta, tai jopa ahdistavalta, hengityksesi kaipaa harjoittamista.
Hengityskaasuja tasapainottavia HH -harjoitteita opit Hoitava Hengitys sekä Unididge-kursseilla.
Kaikki tulevat tapahtumat löydät täältä.
Listan eri puolilla Suomea toimivista Hoitava Hengitys -ohjaajista löydät täältä.
Omatoimiseen harjoitteluun voit tilata Unihengitys-verkkokurssin tai breaTHIN-setin ohjeineen. Tilaa täältä.
