fbpx

Hengitätkö oikein?

Sisäänhengitys tuo elimistöön happea ja uloshengitys poistaa ylimääräisen hiilidioksidin. Paino sanalla ylimääräisen. Kaikkea hiilidioksidia ei kannata puhkua ja puhaltaa ulos, koska ilman hiilidioksidivajeesta aiheutuu elimistöön happivaje.

Mitä ihmettä? Yleinen käsitys on, että hiilidioksidi on haitallista kaasua, joka kannattaa puhaltaa mahdollisimman tarkasti ulos. Tuo oppi on otettu liian kirjaimellisesti? Elimistö nimittäin tarvitsee hiilidioksidia yhtä kipeästi kuin happeakin.

Happi siirtyy keuhkoissa verenkiertoon sitoutumalla punasolujen hemoglobiiniin. Sydän pumppaa verta kuljettaakseen happea ja ravinteita kaikkialle elimistöön. Jotta elimet ja kudokset saisivat happimolekyylit verestä käyttöönsä, elimistössä täytyy olla happimolekyylien irtaantumiselle suotuisat olosuhteet. Nuo olosuhteet luo hiilidioksidi. Valtimoveressä tulee olla riittävä määrä hiilidioksidia, jotta happimolekyylien matka kohti kudoksia pääsee tapahtumaan.

 

Hiilidioksidivaje aiheuttaa happivajeen

Hiilidioksidin merkityksen elimistön hapensaannille keksi Nobel-palkittu tanskalainen lääketieteen professori Christian Bohr vuonna 1904. Mikäli valtimoveren hiilidioksidipitoisuus laskee liian alas, happimolekyylien affiniteetti, eli sidos hemoglobiiniin vahvistuu, eikä happi tällöin pääse irtaantumaan. Elimistö voi siis kärsiä hapenpuutteesta, vaikka happea olisikin verenkierrossa normaali määrä.

Veren happisaturaatio ei siis kerrokaan koko totuutta elimistön happitilanteesta. Elimistö voi kärsiä hapenpuutteesta, vaikka veren happipitoisuus näyttäisi mittarilla mitattuna täysin normaalit lukemat.

 

Suuri hengitys ja liikahengitys

Hiilidioksidin rooli elimistössä on aliarvostettu sekä väärinymmärretty. Useimmilla on taipumus hengittää suuresti uskoen ison sisäänhengityksen parantavan happitilannetta ja voimakkaan uloshengityksen puhdistavan kehon haitallisista kuona-aineista, joksi hiildioksidikin mielletään. Suuri hengitys on kuitenkin tarpeetonta ja jopa haitallista.

Buteyko -menetelmän kehittäjä, Professori Konstantin Buteyko totesi, että suurin osa ihmisistä ylihengittää.

Tämä tarkoittaa olosuhteisiin nähden liian suurta hengitystä.

Normaali hengitysvolyymi, eli terveen ihmisen hengittämä ilmamäärä on 4 – 6 litraa minuutissa. Valitettavasti vain harvan ihmisen hengitys on näin maltillista. Esimerkiksi astmaatikon, kuorsaajan ja uniapneetikon hengitysvolyymi voi olla kaksin- tai jopa kolminkertainen.

Liikahengitystila voi syntyä, vaikka hengitys ei olisikaan näkyvää hengen haukkomista. Buteyko puhui piilevästä liikahengityksestä, joka myös ajan mittaan aiheuttaa merkittäviä terveysongelmia. Hengitys voi olla näennäisesti pientä, mutta samalla epätaloudellisen kiihkeää ja pinnallista. Tai hengitys voi olla hitaampaa, epäsäännöllistä, jopa katkeilevaa, mutta ilmamäärältään olosuhteisiin nähden turhan suurta. Nämä hengityksen häiriöt aiheuttavat elimistön hapenpuutetta, verisuonten supistumista sekä happo-emästasapainon horjumista. Oireina ovat mm. hengenahdistus, nopea hengästyminen, limaisuus, tukkoisuus, hermostuneisuus, levottomuus, keskittymiskyvyn puute, heikko unenlaatu, kuorsaus, uniapnea, hampaiden narskuttelu, huimaus, käsien ja jalkojen kylmyys sekä pistely. Omia oireitasi voit kartoittaa Ylihengitystestin avulla.

 

Kohti hyvää hengitystä

Buteyko-menetelmään pohjautuvan Hoitava Hengitys -menetelmän tavoitteena on normalisoida liikahengitystä sekä muita hengityksen häiriöitä.

Yksinkertaistettuna tämä tarkoittaa liian suuren hengityksen pienentämistä sekä liian matalan hiilidioksidipitoisuuden kohottamista.

Tehtävä ei ole aivan niin helppo, miltä se kuulostaa. Hengitys on voinut olla poissa raiteiltaan kenties vuosia, jopa vuosikymmeniä, jolloin aivoissa sijaitseva hengityskeskus on ohjelmoitunut tälle tavalle, eikä se enää siedä normaalia hiilidioksidipitoisuutta. Tällöin esimerkiksi lihastyön tuottaman hiilidioksidin seurauksena hengitys välittömästi kiihtyy poistaakseen tuon ’ylimääräisen’ hiilidioksidin. Tavoitteena on nyt siedättää elimistöä terveemmälle hiilidioksidipitoisuudelle, jolloin hengästyminen vähenee.

Hengityksen pienentämistä voi verrata laihdutuskuuriin. Mikäli elimistö on tottunut suuriin ruokamääriin, annosten pienentäminen tuntuu hankalalta, vaikka vähempi syöminen olisikin terveellisempää. Yhtälailla hengityksen pienentäminen tuntuu tukalalta, joten se täytyy tehdä asteittain, mutta lempeän kurinalaisesti.

On siis ryhdyttävä ilmadieetille.  Arkihengitystä korjaamalla sekä säännöllisten hengitysharjoitusten avulla elimistö totutetaan terveempään hengitykseen pikkuhiljaa. Samalla hengityskeskus ohjelmoituu uudelleen.

’Hengityselämän muutos’ ei tapahdu yhdessä yössä. Ensin täytyy tehdä asennemuutos, ja hyväksyä se tosiasia, että oma hengitystapa ei välttämättä ole terveydelle hyväksi. Tämä tapahtuu huomioimalla omaa hengitystä. Käsitys omista hengitystavoista voi olla totuutta ruusuisempi.

Tarkkaile omaa hengitystäsi. Hengitätkö suun vai nenän kautta? Aukeaako suu nukkuessa? Kuinka hengität liikkuessa? Entä heti liikunnan jälkeen? Huokailetko usein, haukotteletko suuresti henkäillen? 

 

Arkihengitys

Koska suun kautta hengittäminen on liian suurta hengitystä, volyymia saadaan tehokkaasti pienennettyä ottamalla hengitysilmaa puhdistava, lämmittävä sekä kosteuttava nenä käyttöön. Nenän tukkoisuus voi tehdä tästä hankalaa, mutta hengitysharjoitusten avulla ilmatiet laajenevat ja liman muodostus sekä reagointi allergeeneille vähenee. Lue tukkoisen nenän avausvinkit täältä. 

Hengitysharjoitukset

Hengityksen normalisointia tehostetaan yksinkertaisilla, mutta tehokkailla hengitysharjoituksilla. Näiden avulla:

  • Elimistön hapensaanti paranee.
  • Hengityslihakset vahvistuvat.
  • Hengitysrytmi hidastuu.
  • Hengitys syvenee ja kevenee.
  • Hengityskaasujen tasapaino paranee.

Kielijumppa

Erityisesti unen aikaisen hengityksen helpottamiseksi on tärkeää tehdä tilaa hengitysteille, eli avartaa nielua. Tämä tehdään kieltä sekä nielun rakenteita kiinteyttävän kielijumpan avulla. Nielun avartuminen yhdessä hengityksen pienenemisen kanssa hiljentää kuorsauksen sekä vähentää nielun tukkeutumisesta johtuvia hengityskatkoksia.

 

Opi hoitavaa hengitystä

Näillä sivuilla (hoitavahengitys.fi) listataan Hoitava Hengitys HB ® -menetelmän kehittäjä ja Buteyko-ohjaaja Marketta Mannisen järjestämiä kursseja sekä koulutuksia. Hänen kouluttamiaan Hoitava Hengitys HB ® -ohjaajia toimii eri paikkakunnilla ympäri Suomea. Ohjaajat ilmoittelevat järjestämistään kursseista omilla sivuillaan.

Voit myös opiskella aihetta itsenäisesti Hoitava Hengitys e-kirjan sekä verkkokurssin avulla. Verkkokurssi on nimeltään Unikurssi, eli se keskittyy nimenomaan unen aikaisten hengityshäiriöiden, kuten kuorsauksen ja uniapnean lievittämiseen.

Näiden lisäksi voit tilata hengityksen harjoittamisen apuvälineet sekä kuvalliset harjoitusohjeet sisältävän breaTHIN -setin verkkokaupasta.

2020-04-08T11:15:43+03:00

About the Author:

Kirjoittaja on Marketta Manninen. Hän on Hoitava Hengitys HB® -menetelmän kehittäjä ja kouluttaja sekä Buteyko-ohjaaja.
LinkedIn
Share