fbpx

Hengitätkö oikein?

Sisäänhengitys tuo elimistöllemme happea ja uloshengitys poistaa elimistöstämme ylimääräisen hiilidioksidin. Paino sanalla ylimääräisen. Kaikkea hiilidioksidia ei kannata puhkua ja puhaltaa ulos, koska siitä aiheutuu elimistöömme happivaje.

Mitä ihmettä? Meillehän on opetettu, että hiilidioksidi on myrkkykaasua, joka täytyy puhaltaa mahdollisimman tarkasti ulos elimistöstämme. Olemmekohan ottaneet tuon opin liian kirjaimellisesti? Elimistömme nimittäin tarvitsee hiilidioksidia yhtä kipeästi kuin happeakin.

Happi siirtyy keuhkoissa verenkiertoon sitoutumalla punasolujen hemoglobiiniin. Sydän pumppaa verta kuljettaakseen happea ja ravinteita kaikkialle elimistöömme. Jotta elimet ja kudokset saisivat happimolekyylit verestä käyttöönsä, elimistössä täytyy olla happimolekyylien irtaantumiselle suotuisat olosuhteet. Nuo olosuhteet luo hiilidioksidi. Tarvitaan riittävä määrä hiilidioksidia, jotta happimolekyylien irtaantuminen pääsee tapahtumaan.

 

Liian vähän hiilidioksidia = liian vähän happea

Hiilidioksidin merkityksen elimistön hapensaannille keksi Nobel-palkittu tanskalainen lääketieteen professori Christian Bohr vuonna 1904.

Mikäli elimistössä on liian matala hiilidioksiditaso, happimolekyylit eivät irtaannukaan, vaan sitoutuvat tiukasti veren hemoglobiiniin. Elimistö voi siis kärsiä hapenpuutteesta, vaikka happea olisikin verenkierrossa normaali määrä.

Veren happipitoisuutta mitataan yksinkertaisilla, myös kotikäyttöön myytävillä pulssioksimetri-laitteilla. Mutta veren happisaturaatio ei siis kerrokaan koko totuutta elimistön happitilanteesta. Elimistömme voi suorastaan ”huutaa” hapenpuutteesta, vaikka veren happipitoisuus näyttäisi mittarilla mitattuna täysin normaalit lukemat.

 

Mistä hiilidioksidikato johtuu?

Koska meillä on virheellinen käsitys hiilidioksidin roolista elimistössämme, meillä on myös epäsuotuisa taipumus puuskuttaa tuota tärkeää kaasua täysin palkein ulos. Eikös?

Buteyko -menetelmän kehittäjä, Professori Konstantin Buteyko totesi, että suurin osa ihmisistä ylihengittää.

Toisin sanoen hengitysvolyymimme on liian suurta. Normaali hengitysvolyymi, eli ilmamäärä mitä terve ihminen hengittää, on 4 – 6 litraa minuutissa. Valitettavasti vain harvan ihmisen hengitys on näin maltillista. Esimerkiksi astmaatikon tai kuorsaajan hengitysvolyymi voi olla kaksin- tai jopa kolminkertainen.

Vaikka emme näkyvästi huohottaisikaan, hengityksemme voi olla piilevästi – mutta kroonisesti – volyymiltaan liian suurta. Mahdollisesti hengitämme kiivaammin kuin mitä pitäisi. Ehkä hengitämme suuremmin, kuin mitä tarvitsisi. Voimme myös hengittää pelkästään rintakehän yläosalla, pinnallisesti, katkonaisesti ja epäsäännöllisesti. Myös nämä hengitystavat ovat häiriintynyttä hengitystä, josta seurauksena on fysiologinen hyperventilaatiotila.

Syitä ylihengittämiseen on lukuisia. Ruokavalio, ylensyönti, liian vähäinen liikunta, liiallinen lämpö jne. Sanalla sanoen modernin elämäntavan aiheuttamat ilmiöt.

Merkittävin hengitystämme häiritsevä tekijä on stressi. Jo lieväkin stressi tai jännittyneisyys häiritsevät hengitystämme. Tutkijat ovat todenneet, että esimerkiksi päätetyöskentely kiihdyttää hengitystiheytemme lähes kaksinkertaiseksi.

 

Kuinka hengitys korjataan?

Buteyko-menetelmään perustuvan Hoitava Hengitys -menetelmän hengitysharjoitusten tavoitteena on hengityksen normalisoiminen. Tätä kautta hiilidioksiditaso elimistössä nousee ja siitä seuraa kudosten ja elinten parantunut hapensaanti.

Meidän täytyy siis esimerkiksi lakata hengittämästä liian suuresti. Asia ei ole aivan niin yksinkertaista kuin miltä se kuulostaa. Olemme kenties vuosia, jopa vuosikymmeniä, hengittäneet liikaa. Aivoissamme sijaitseva hengityskeskus on ohjelmoitunut tälle tavalle ja se vastustaa sille vierasta pienempää hengittämistä. Vaikka se olisikin terveellisempää. Tätä voisi verrata laihdutuskuuriin. Elimistömme on tottunut suuriin ruokamääriin ja se vastustaa pontevasti pienempiä annoksia. Vaikka vähempi syöminen olisikin meille terveellisempää.

Ryhdymme siis ilmadieetille. Totutamme elimistömme pienemmälle hengitykselle pikkuhiljaa ja siedätämme elimistömme korkeammalle hiilidioksiditasolle. Ohjelmoimme säännöllisillä hengitysharjoituksilla hengityskeskuksemme uudelleen.

Tämä ei tapahdu yhdessä yössä. Aluksi meidän täytyy ymmärtää ja hyväksyä se tosiasia, että hengitystapamme ei välttämättä ole meidän terveydelle hyväksi. Sitten ryhdymme huomioimaan hengitystämme. Usein tässä vaiheessa ihmisille valkenee omat huonot hengitystavat. Huokailemme ja hönkäilemme. Puuskutamme ja huohotamme suu auki pienemmässäkin rasituksessa.

Ensimmäinen askel kohti normaalimpaa hengittämistä on sulkea suu ja ryhtyä hengittämään kaikissa mahdollisissa tilanteissa pelkästään nenän kautta.

Suun kautta hengittäminen on aina ylihengittämistä, eli volyymiltaan liian suurta. Nenähengitykseen siirryttäessä volyymi pienenee automaattisesti. Jo pelkästään tämä muutos voi joillakin vaatia tiukkaa keskittymistä ja asiaan paneutumista. Eräskin herrasmies totesi törmäilleensä kadulla liikennemerkkeihin, kun paneutuessaan nenähengitykseen huomio ympäristöstä herpaantui :). Mutta onneksi muutoksen hyödyt voi tuntea nopeasti.

  • Hengitysvolyymin pieneneminen ja hengityksen normalisoiminen tuo elimistöön enemmän happea.
  • Tästä seuraa unen laadun paraneminen, jolloin virkeys lisääntyy.
  • Liikuntasuoritusten teho paranee. Lihasten saadessa paremmin happea, kestävyys lisääntyy ja maitohappojen muodostus vähenee.
  • Hengästyminen vähenee.

Hengityksen normalisoimiseksi pelkkä nenähengitykseen siirtyminen ei riitä, vaan meidän tulee tehdä myös säännöllisiä hengitysharjoituksia. Hengitysharjoituksilla nopeutetaan elimistön hiilidioksidin sietokyvyn kasvua ja hengitysvolyymin normalisoitumista. Harjoitusten avulla hengitysrytmimme hidastuu, tasoittuu ja rauhoittuu.

Kun hengitys normalisoituu, lukuisat häiriintyneestä hengittämisestä aiheutuneet terveysongelmat jäävät historiaan. Parantuneen hengityksen ansiosta myös yöt ovat levollisempia ja uni syvempää. Voimme herätä uuteen aamuun virkeinä ja levänneinä.

Testaa, kärsitkö sinäkin joistakin ylihengittämisen oireista ja tule Hoitava Hengitys -kurssille oppimaan terveyden itsehoidon tärkein työkalu!

Lisätietoja tulevista kursseista saat tästä.

2018-04-26T19:28:10+03:00

About the Author:

Kirjoittaja on Marketta Manninen. Hän on Hoitava Hengitys HB® -menetelmän kehittäjä ja kouluttaja sekä Buteyko-ohjaaja.
Facebook
Facebook
Twitter
LinkedIn