fbpx

Ylidiagnosoitu astma

Onko hengenahdistus ja hengityksen vinkuminen sittenkään astmaa? 

Ei läheskään aina, vaan tutkimusten mukaan jopa kolmannes astmadiagnoosin saaneista ei sairastakaan astmaa. Hollantilaiset tutkijat julkaisivat vuonna 2016 tutkimuksen, jonka mukaan tutkimukseen osallistuneista 652 astmaatikoiksi määritellystä lapsesta 53,5 %:lla ei todennäköisesti ollutkaan astmaa. Kanadassa puolestaan lääkärit kutsuivat 500 aikuista uusiin tutkimuksiin, joissa todettiin, että 30 %:lla astmadiagnoosi ei pitänyt paikkaansa.

Vinkuva hengitys ei aina tarkoita astmaa, vaan epämääräisten oireiden takana voivat olla infektiokierteiset flunssat ja niiden aiheuttama rohina. Erityisesti poikien hengitys vinkuu, sillä heidän keuhkoputkensa ovat pienemmät kuin tytöillä. Jopa 20-30 prosentilla lapsista hengitys vinkuu virusinfektion yhteydessä ensimmäisen kolmen ikävuoden aikana, sanoo dosentti Mika Mäkelä Turun Sanomissa v. 2004 julkaistussa artikkelissa.
Turha lääkitys on ongelmallista kahdessa mielessä. Astmalääkkeillä on terveydelle haitallisia sivuvaikutuksia, joten erityisen tärkeää turhan lääkityksen välttäminen on lasten kohdalla, sillä heidän keuhkonsa ja immuunijärjestelmänsä ovat vasta kehittymässä. Astmalääkitys voi hidastaa lapsen kasvua sekä pienellä osalla lapsista haitata lisämunuaisten toimintaa. Astmalääke myös kiihdyttää hengitystä, jolloin siitä voi seurata muita liikahengityksen oireita, kuten unihäiriöitä ja keskittymiskyvyttömyyttä.

Toinen ongelma koskee kustannuksia. Helsingissä järjestettiin elokuussa 2018 Too Much Medicine -symposium, jossa lääketieteen professori Paul Glasziou sanoi, että ylidiagnostiikka on suurin syy terveydenhoitokulujen nousuun länsimaissa. Aiheesta lisää Lääkärilehden artikkelissa.
Glaszioun mukaan ylidiagnostiikan takana on kolme ongelmaa: lääketieteen teknologian ja muun muassa seulontojen kehitys, lääke- ja laiteteollisuuden valtavat kaupalliset intressit sekä potilaiden epärealistiset odotukset. Glaszioun mielestä ihmiset ajattelevat, että diagnoosit ovat Mooseksen kivitauluun hakattuja tosiasioita. Eivät ne ole. Sairauksia määritellään työryhmissä, jotka voivat olla hyvinkin pieniä ja esimerkiksi lääketeollisuus voi niihin vaikuttaa.
Samoilla linjoilla on em. symposiumin järjestäjiin kuulunut Helsingin yliopiston dosentti Kari Tikkinen. Hänen mukaansa ensin luodaan markkina. Määritellään jokin tila hyvin löyhästi, sitten osoitetaan, että se on kovin yleinen, alidiagnosoitu ja alihoidettu. Sitten kerrotaan lääkäreille ja kansalle, että tähän tilaan on uusi tehokas ja turvallinen hoito.

Astma, vai toiminnallinen hengityshäiriö?

Toiminnallisiksi hengityshäiriöiksi sanotaan hengitysongelmia, jotka eivät ole astmaa, eivätkä niiden oireet helpotu astmalääkkeillä. Ongelmien taustalla voi tällöin olla hyperventilaatio, eli liikahengitys sekä kurkunpään salpaus. Keuhkosairauksien erikoislääkäri Lauri Lehtimäki kertoo tällä videolla, että toiminnalliset hengityshäiriöt ovat huonosti tunnettuja, vaikka ne ovat suhteellisen yleisiä.

Hyperventilaation oireita ovat mm. hengenahdistuksen tai tukehtumisen tunne, ilman haukkomisen tarve, puristava tunne rintakehällä, huimaus, suun ympäryksen ja raajojen pistely, palan tunne kurkussa sekä paniikin tunne ja sydämen tykytys. Kurkunpään ahtautuminen salpaa hengitystä esim. fyysisen rasituksen yhteydessä ja on monille urheilijoille tuttu ongelma. Vaivoja selvitellään erikoissairaanhoidon tutkimuksissa, mutta koska vaivat eivät lievity lääkkeillä, niiden hoito voi jäädä vajaaksi.

Professori Buteyko esitti että hengenahdistuksen ja astman oireilun taustalla on hyperventilaatiosta (myös piilevästä) seuraava hiilidioksidivaje.

Buteykon mukaan hiilidioksidi on elimistön toiminnalle jopa tärkeämpää kuin happi, jonka vuoksi elimistö puolustautuu hiilidioksidikatoa vastaan. Tämän se tekee mm. supistamalla hengitysteitä. Buteyko-menetelmään pohjautuvassa Hoitavassa Hengityksessä tähdätään hengityskaasujen tasapainottamiseen, jolloin oireet voivat lievittyä ilman lääkkeitä. Tästä esimerkkinä nuori urheilijaneito, joka sai avun hengitysongelmiinsa Hoitava Hengitys -harjoitteista.

Lue Sallan tarina täältä.

Vinkit terveelliseen arkihengitykseen sekä opastuksen oireita lievittäviin sekä suoritusta parantaviin harjoitteisiin saat koulutetuilta Hoitava Hengitys -ohjaajilta
Omatoimiseen harjoitteluun voit tilata HH-tuotepaketin. Kattava tuotepaketti käsittää e-kirjan, hengityksen harjoittamisen apuvälineet sisältävän breaTHIN-setin sekä Videokansion, jonka ohjevideoiden avulla voit tehdä harjoitteita ohjatusti. Tilaa täältä.
Tutustu myös muuhun HH-palvelutarjontaan.
Jaa blogi!
2022-08-19T13:41:16+03:00

About the Author:

Kirjoittaja on Marketta Manninen. Hän on Hoitava Hengitys HB® -menetelmän kehittäjä ja kouluttaja sekä Buteyko-ohjaaja.
Follow by Email
LinkedIn
LinkedIn
Share