Hampaiden narskuttelu, eli bruksismi, on hampaiden tiukkaa yhteen puremista, tai toisiaan vasten kiristelyä. Narskuttelun haittoja lievitetään purentakiskoilla, joiden avulla ei kuitenkaan päästä ongelman alkulähteille. Tässä blogissa avataan narskuttelun taustoja ja annetaan vinkkejä narskuttelun syiden poistamiseen.
Narskuttelu on yleistä – siitä kärsii ajoittain 10-20 prosenttia väestöstä, joidenkin arvioiden mukaan jopa joka kolmas ihmisistä. Moni narskuttelee nukkuessaan ilman, että itse tiedostaa tätä.
Asia voi selvitä kumppanin mainitessa kirskuttelusta, tai kun ryhdytään tutkimaan syitä hammaskipuihin, hampaiden heilumiseen, tai purentalihasten, niskan lihasten sekä leukanivelten jäykkyyksille ja kivuille. Hammaslääkäri voi todeta asian myös hampaiden kulumisen ja lohkeilun perusteella.
Mistä narskuttelu johtuu?
Yleisimpänä syynä narskutteluun pidetään stressiä. Virallisesti tarkkaa syytä ei tiedetä, mutta stressin lisäksi aiheuttajina pidetään ahdistusta, purennan häiriöitä, ruokavaliota ja selällään nukkumista.
Hengityksen kannalta mielenkiintoinen näkökulma tulee hammaslääkäreiltä ja myofunktionaalisilta terapeuteilta, jotka esittävät öisen narskuttelun aiheuttajiksi mm. kielen virheellistä asentoa suussa sekä – mikä vielä mielenkiintoisempaa – unenaikaisia hengityshäiriöitä.
Narskuttelu ja kielen asento
Aiemmassa blogissani Kielen monet tehtävät käsittelin kielen asennon aliarvostettua merkitystä mm. lapsen kasvojen luuston muodostumisessa.
Kielen asennolla on merkitystä erään teorian mukaan myös narskuttelussa. Tämän mukaan kieli ja purentalihakset toimivat synkronissa siten, että kun kieli asettuu lepoasentoonsa yläkitalakea vasten, leuan lihakset rentoutuvat. Mikäli kieli sitä vastoin lepää löysänä suun pohjalla, purentalihakset aktivoituvat ja tästä seuraa öinen narskuttelu.
Narskuttelu ja hengitys
Kielen asennolla on merkitystä myös hengityksen kulkureitille. Mikäli kieli lepää suun pohjalla, hengitys on suurella todennäköisyydellä suuhengitystä. Suuhengityksen seurauksena hengitys on pinnallisempaa, eli kiihkeämpää ja tämä kiihdyttää myös mieltä. Lisäksi suuhengityksestä aiheutuu elimistön hapenpuute, joka entisestään lisää stressiä, eli myös narskuttelua.
Yhden mielenkiintoisimmista teorioista narskuttelun aiheuttajina esittelee hammaslääkäri Mark Burhenne. Hän kertoo uusimpien tutkimusten osoittavan, että narskuttelu on yksi ensimmäisistä uniapean oireista.
Kun keho rentoutuu unen aikana, myös nielun alueen lihakset ja kieli rentoutuvat. Kielen tyven painuessa nieluun ilmateiden tila supistuu. Ilmateiden ahtautumisen aiheuttamia hengityskatkoksia keho pyrkii korjaamaan, eli avaamaan ilmateitä, jännittämällä purentalihaksia, siis narskuttelemalla.
Mark Burhenne sanoo, että narskuttelun esiintymistä tulisi pitää hälytysmerkkinä kehittymässä olevasta uniapneasta. Narskutteluun pitäisi puuttua paljon syvällisemmin, kuin pelkästään katsomalla ongelmaa hampaiden kulumisen kannalta.
Narskuttelun hoito
Narskuttelun virallisena hoitomuotona pidetään hammaslääkäriltä saatavia purentakiskoja. Näiden tarkoituksena on suojata hampaita kulumiselta. Itse narskuttelua kiskot eivät kuitenkaan paranna, ehkä jopa päinvastoin.
Sen perusteella, että stressiä pidetään merkittävimpänä narskuttelun aiheuttajana, itsehoidoksi tarjotaan erilaisia rentoutusmenetelmiä sekä purentalihasten jännitysten vapauttamista. Nämä ovat toki hyödyllisiä ohjeita kenelle tahansa, mutta narskuttelun syvempiin alkusyihin päästään käsiksi korjaamalla hengitystä.
Yksinkertaisin tapa korjata hengitystä on siirtyä nenähengitykseen – päivin, öin.
Nenähengityksen ansiosta elimistön, erityisesti aivojen verenvirtaus ja hapensaanti paranee. Tämä lievittää stressiä ja siten myös narskuttelua.
Nenän kautta hengitettäessä myös kielen asento on suuremmalla todennäköisyydellä vasten kitalakea, jolloin purentalihakset saavat rentoutua.
Myös ilmateiden ahtautumisen ja hengityskatkosten ensihoitona tulisi olla hengityksen korjaaminen.
Jo pelkästään siirtymällä nenähengitykseen lievennetään ilmateiden ärsytystä ja turvotusta. Kun tämän lisäksi tehdään hengitysvolyymia pienentäviä (normalisoivia) hengitysharjoituksia, ilmateiden seinämien romahtamisen tai sentraalisen uniapnean hengityskatkosten vaara pienenee. Hengityskatkosten vähentyessä lievenee myös narskuttelu.
Hengitystä normalisoivia hengitysharjoituksia opit Hoitava Hengitys – ja Unididge-kursseilla sekä itsenäisesti opiskellen HH-tuotepaketin tai Unihengitys-verkkokurssin avulla.
