fbpx

Kunnon kohotusta hengitystä korjaamalla

Haluaisitko harrastaa liikuntaa, mutta hengityksesi ei sitä salli? Henkeä ahdistaa, rintaa puristaa ja tuntuu, että ilma ei hengen haukkomisesta huolimatta riitä. Tässä artikkelissa kerron, mitkä ovat hengenahdistuksen syyt ja kuinka voit vapauttaa hengityksesi sekä lisätä tehoa liikuntaasi – olitpa sitten vasta-alkaja, tai vakavammin urheilua harrastava.

Liikuntasuoritustensa kanssa tuskailevaa arkiliikkujaa lohduttaa tietää, että myös monet huippu-urheilijat taistelevat jaksamisensa kanssa. Erään urheilijoille tehdyn kyselyn mukaan useimmat kokivat huippusuoritusten saavuttamisen merkittävimmäksi esteeksi huonosti sujuvan hengityksen. Ei siis lihasten heikkouden, eikä edes maitohappojen muodostumisen, vaan hengityksen.

Suoristuskyvyn parantamiseksi niin urheilijoiden kuin muidenkin liikkujien tulisi saada hengitysvalmennusta.

Happivajeen taustalla hiilidioksidivaje

Mikäli hengitys ei kulje, silloin ei kulje mikään muukaan. Elimistö kärsii happivajeesta, lihakset kramppaavat ja loukkaantumisen riski kasvaa. Suorituskyky laskee ja palautuminen hidastuu.

Näitä tuloksia heikentäviä tekijöitä hoidetaan erillisinä ongelmina, vaikka kokonaisvaltaisen sekä ennaltaehkäisevän parannuksen toisi huomion kiinnittäminen hengitykseen. Hengitystä korjaamalla kohotetaan niin fyysisen kuin henkisenkin suorituskyvyn taustalla olevaa hengityskuntoa.

Aluksi on paikallaan valaista, millainen hengitys tuo elimistöön parhaiten happea, ja millainen hengitys aiheuttaa happivajeen. Tämä vaatii aiempien käsitysten kääntämistä ylösalaisin.

On selvää, että kun liikutaan, hengitystä voimistetaan. Hapensaannin kannalta tämä ei kuitenkaan ole aina paras ratkaisu, koska hengityksen liiallinen suurentaminen ei tuo elimistöön lisää happea, vaan päinvastoin aiheuttaa happivajeen! Tämä paradoksaalinen väite kaipaa selvennystä ja sen antaa tieto hiilidioksidin roolista hapen vapauttajana.

Jotta elimistö saisi veressä olevan hapen käyttöönsä, veressä tulee olla myös riittävä määrä hiilidioksidia, koska se luo suotuisat olosuhteet hapen irtoamiselle. Suuri hengitys poistaa keuhkoista olosuhteisiin nähden liikaa hiilidioksidia, jonka seurauksena happi sitoutuu tiukemmin veren hemoglobiiniin, eikä lihakset saa tarvitsemaansa happea.

Vaikka veressä siis olisi normaali happikyllästeisyys, elimistö kärsii happivajeesta hiilidioksidivajeen seurauksena. Ilmiö on nimeltään Bohr effect, joka on nimetty keksijänsä Christian Bohrin mukaan.

Hiilidioksidin elintärkeä tehtävä hapen vapauttajana on huonosti tunnettu samoin kuin liikahengityksen yleisyys.

Vaikka hengitys ei olisi näkyvää ja kuuluvaa puuskutusta, se voi olla piilevää, olosuhteisiin nähden liian suurta ja poistaa hiilidioksidia enemmän kuin sitä ehtii muodostua.

Happivajeen lisäksi hiilidioksidivajeesta seuraa sileiden lihasten supistuminen, eli mm. verisuonten sekä hengitysteiden ympärillä olevien lihasten supistuminen. Näistä merkkeinä ovat hengenahdistus, huimaus, käsien ja jalkojen pistely sekä puutuminen.

Hyväkuntoisen huono hengityskunto

Aktiivisesti liikuntaa tai urheilua harrastava voi olla järkyttynyt, kun huomaa, että säännöllisestä treenaamisesta huolimatta eteen tulee tilanne, että hengitys ei enää kuljekaan. Kyse ei tuolloin ole yhtäkkiä romahtaneesta kunnosta, vaan heikentyneestä ’hengityskunnosta’.

Piilevän liikahengityksen tutkimiseen lääkärinuransa omistanut Professori Konstantin Buteyko sanoi, että krooninen liikahengitys on etenevä sairaus, joka tuo esiin jatkuvasti uusia oireita, mikäli hengitystä ei normalisoida. Suotuisten perintötekijöiden sekä terveellisten elintapojen ansiosta terveys on voinut säilyä pitkään hyvänä, mutta jossakin vaiheessa kroonisen liikahengityksen aiheuttamat rasitukset katkaisevat kamelin selän, ja ihminen alkaa saada oireita. Fyysinen rasitus hengästyttää enemmän ja saa aikaan jopa rasitusastman oireita. Lihakset menevät aiempaa nopeammin maitohapoille, ja liikuntasuoritus aiheuttaa enemmän väsymystä kuin ennen. Treenaamista lisätään ja oireita lääkitään, koska ei ymmärretä ongelmien juurisyytä. Nämä voivat pahentaa tilannetta, mikäli hengityksen ongelmille ei tehdä mitään.

Tilannetta korjataan kohentamalla hengityskuntoa.

Lisää happea hengitystä hillitsemällä

Hiilidioksidin liiallista poistumista estetään pienentämällä hengitystä.

Tämä luonnollisesti tuntuu tukalalta, koska hengityskeskus reagoi hiilidioksidin totuttua korkeampaan pitoisuuteen, ja pyrkii suurentamaan hengitystä. Hengen haukkomisen tarve ei kuitenkaan kerro suoranaisesti hapenpuutteesta, vaan se on merkki heikentyneestä hiilidioksidin sietokyvystä. Hiilidioksidin sietokykyä lähdetään kasvattamaan lempeän määrätietoisesti. Tämä tapahtuu jokapäiväisessä arjessa sekä liikunnassa tapahtuvien hengitystapojen korjaamisen sekä säännöllisten hengitysharjoitusten avulla.

Arkihengityksen korjaaminen aloitetaan siirtymällä nenähengitykseen. Pyri hengittämään nenän kautta kaikissa mahdollisissa tilanteissa ja salli hengityksen määrätä liikkumisesi tempo.

Haluatko oppia lisää jaksamista sekä hapensaantia parantavia hengitysvinkkejä ja -harjoituksia? Hoitavaa Hengitystä voit oppia koulutetun Hoitava Hengitys -ohjaajan ohjauksessa tai itsenäisesti esim. Hoitava Hengitys e-kirjan sekä breaTHIN -setin ohjeiden avulla.

Tutustu Hoitava Hengitys -palvelutarjontaan!

Oma kokemukseni hengitysharjoittelun hyödyistä

Totesin hengitysharjoittelun hyödyt kunnon kohottajana testattuani juoksemista pitkän tauon jälkeen.

Olin aiemmin harrastanut lenkkeilyä, mutta perheen perustamisen myötä harrastus oli jäänyt – peräti 15 vuodeksi! Kokeilin juoksun kulkemista hengitysharjoitusten oltua elämässäni pari vuotta, ja yllätyin suuresti, miten paljon helpommin hengitys kulki aiempaan nähden. Hämmästys oli vielä suurempaa, kun vastoin omiakin odotuksiani juoksin ilman treenaamista Likkojen lenkin kymmenen kilometriä suhteellisen kivuttomasti – ja vieläpä suu teipattuna! Nenähengitys olisi tuolloin jo sujunut mainiosti ilman teippiäkin, mutta teipillä halusin herättää huomiota sekä mainostaa kuntoa kohottavaa Hoitavaa Hengitystä 🤐.

2020-05-27T09:01:49+03:00

About the Author:

Kirjoittaja on Marketta Manninen. Hän on Hoitava Hengitys HB® -menetelmän kehittäjä ja kouluttaja sekä Buteyko-ohjaaja.
LinkedIn
Share