Unihäiriöt ja hengityksen häiriöt

  • apua unihäiriöihin hengitystä korjaamalla

Makuuhuoneesta kaikuva kuorsaus, korahdukset ja katkeileva krohina voivat kieliä nukkujan ylipainosta, selällään nukkumisesta sekä nielun löystyneistä kudoksista. Mutta ennen kaikkea ne kertovat nukkujan häiriintyneestä hengityksestä ja tästä aiheutuvasta unenlaadun heikkoudesta.

Unihäiriöistä kärsivät yhä useammat, yleisimmin keski-ikäiset tai keski-iän ohittaneet. Unenlaadun parantamiseksi on tarjolla monenlaisia konsteja, mutta kaikkein toimivin konsti on parantaa hengitystä.

Artikkelin lopussa kahden Hoitava Hengitys -kurssille osallistuneen miehen kokemuksia hengityksen korjaamisen hyödyistä.

Yleisin unihäiriön muoto on unettomuus, mutta kovaa vauhtia lisääntyvä unihäiriön muoto on uniapnea. Tällä hetkellä tiedetään Suomessa olevan noin 300 000 uniapneaa sairastavaa henkilöä. Näiden lisäksi on huomattava määrä niitä, jotka eivät itse vielä tiedä sairastavansa uniapneaa. Tällaisia ovat esimerkiksi ne, jotka asuvat yksin, jolloin kukaan ei ole kuuntelemassa heidän hengitystään, tai sen katkoksia.

Voit päästä unenaikaisten hengityskatkosten jäljille kartoittamalla vaivojasi.

Hakeudu unitutkimukseen, mikäli kärsit näistä oireista:

  • äänekäs, katkeileva kuorsaus, suun kuivuminen ja unenaikaiset hengityskatkokset
  • heräily tukehtumisen tunteeseen
  • jatkuva päiväaikainen väsymys, joka voi johtaa nukahteluun
  • aamupäänsärky
  • kurkun karheus
  • ärtyisyys
  • keskittymiskyvyttömyys
  • keskittymisvaikeudet ja muistamattomuus
  • mielialahäiriöt, jopa masentuneisuus
  • tihentynyt yöllinen virtsaamistarve
  • yöhikoilu
  • sukupuolivietin aleneminen
  • unettomuus.

Hengityskatkoksia uniapneetikolla voi olla viidestä kolmeenkymmeneen tunnissa ja kukin katkos voi kestää muutamasta sekunnista jopa minuuttiin. Tällöin veren happikyllästeisyys voi laskea jopa 50 %. On selvää, että tällainen uni ei virkistä, vaan olo on päivisin kaikin puolin kurja. Lieväänkin uniapneaan liittyy lisääntynyt verenpainetaudin riski ja pidempään jatkuessaan uniapnea lisää kuolleisuutta sydän- ja verisuonisairauksiin 3-6 kertaisesti sekä riskiä 2-tyypin diabetekseen, aivoverenkierronhäiriöön ja keuhkovaltimoverenpainetautiin.

Myös kuorsaus rasittaa elimistöä pitkään jatkuessaan. Kyseessä ei ole pelkästään meluhaitta, vaikka se pahimmillaan on myös sitä sekä kuorsaajalle itselleen, että hänen kumppanilleen. Tutkimusten mukaan myös kuorsaus aiheuttaa mm. kaulavaltimoiden paksuuntumista, joka lisää aivohalvausten riskiä. Kuorsaajilla tiedetään olevan myös enemmän sydämen rytmihäiriöitä sekä epäsäännöllistä sykettä.

Unihäiriöisen hengitys

Sekä uniapnea että kuorsaus liittyvät siis hengittämiseen. Kuorsaajalla suuri ilmavirta raahautuu ahtautunutta väylää pitkin värisyttäen samalla nielun löystyneitä kudoksia. Uniapneetikolla tuo ilmavirta on mahdollisesti vielä suurempi, väylä vielä ahtaampi, tai nielun kudokset vielä löystyneempiä, jolloin suuren ilmavirran muodostama alipaine imaisee ilmateiden seinämät tukkoon. Suuri hengitys voi myös häiritä hengityskeskuksen toimintaa, jolloin hengityskeskuksen reagointi hengityskatkokseen viivästyy.

Eikö ole erikoista, miten vähän kuorsaajan tai uniapneetikon hengitystapaan kiinnitetään huomiota? Mikäli ihminen kärsii ylipainosta tai suolisto-ongelmista, on luonnollista, että helpotusta haetaan tutkimalla mitä ja kuinka paljon ihminen syö. Näiden tutkimusten perusteella tehdään tarvittavat korjaukset ruokavalioon. Näin tulisi toimia myös hengitykseen liittyvien ongelmien kanssa. Hengenahdistus, astma, kuorsaus ja uniapnea kertovat kaikki häiriintyneestä hengityksestä ja näiden vaivojen hoito tulisi aloittaa korjaamalla hengitystä.

Koska kuorsauksessa ja uniapneassa on kyse suuren ilmamäärän aiheuttamista ongelmista, ongelmat lievittyvät, kun hengitettävää ilmamäärää pienennetään. Tutkimusten mukaan kuorsaajilla ja uniapnesta kärsivillä hengitysvolyymi on kaksin- tai jopa kolminkertainen normaaliin (4-6 l/min) nähden. Suuri hengitys aiheuttaa elimistöön hiilidioksidivajeen ja sitä kautta happivajeen. Happivajeesta kärsivä keho ei rentoudu, eikä mieli rauhoitu, jolloin myös uni on levotonta. Hengityksen korjaaminen on todellakin paikallaan.

Hengityksen normalisointi

Hengitys normalisoidaan käyttämällä hengittämiseen pienempää ilmaväylää, eli nenää sekä ”ohjelmoimalla” hengityskeskus pienemmälle hengitysvolyymille hengitysharjoitusten avulla.

  1. Nenähengitys

Siirry hengittämään nenän kautta kaikissa mahdollisissa tilanteissa, myös liikkuessa ja nukkuessa. Voit varmistaa, että hengität myös yöllä nenän kautta teippaamalla huulet kiinni apteekista saatavalla ihoteipillä. Suun teippaamisen hyödyt eivät ole pelkästään nenähengityksen varmistamisessa, vaan suun pysyessä kosteana samalla hampaat ja nielun rakenteet saavat hoitoa.

  1. Hengitysharjoitukset

Pelkkä nenähengitykseen siirtyminen ei vielä riitä korjaamaan häiriintynyttä hengitystä. Lisäksi tarvitaan säännöllisiä hengitysharjoituksia, joiden avulla hengitys pikkuhiljaa normalisoituu.

Hengitystä korjaavia, yksinkertaisia, mutta tehokkaita harjoituksia ohjataan Hoitava Hengitys -kursseilla.

Harjoitukset ohjataan myös Hoitava Hengitys e-kirjassa, jonka voit tilata verkkokaupasta.

Hengityksen normalisoinnin hyötyjä:

  • Keuhkoihin kulkeutuu pienempi määrä ilman epäpuhtauksia ja taudinaiheuttajia.
  • Ilmateiden kuivuminen, ärtyminen ja turvotus lievittyy.
  • Suun kosteus hoitaa hampaita.
  • Nenän valmistelema ilma on ilmateille ystävällisempää – kosteampaa, lämpimämpää ja puhtaampaa.
  • Hengitysharjoitusten avulla nielun rakenteet kiinteytyvät ja ilmatiet avartuvat.

Hengityksen pienentämisen aiheuttama hiilidioksiditason kohoaminen rentouttaa sileitä lihaksia ja parantaa elimistön hapensaantia. Aivojen verenvirtaus paranee, keho rentoutuu ja mieli rauhoittuu. Seurauksena on levollinen, syvä ja virkistävä uni.

Hoitava Hengitys -kurssin käyneiden kokemuksia:

Mies 42 v, uniapnea-diagnoosi. Viesti noin kuukausi kurssin jälkeen:

”Kuuluu tosi hyvää. Harjoitusten säännöllinen tekeminen on vaikeaa. Yritän kyllä. Isoin muutos on ollut, että olen päässyt pitkälti eroon suu hengityksestä. Nukun suu teipattuna apnea laitteen kanssa.

Elämäni on mullistunut.

Olen virkeä, herään kuuden jälkeen virkeänä ennen kelloa. Ajatukset ovat positiivisia ja virtaa riittää. Uskon että hengityksen korjaaminen auttoi mut oikealle tielle.

Liikuntaharrastuksessa syke nousee välillä tosi korkeaksi, mutta en hengästy niin kuin ennen. Eräissä kovatasoisissa treeneissä lihakset väsyi, mutta hengitys pysyi hallinnassa. Ihmettelin tätä itse ja myös opettaja ihmetteli, etten hengästynyt.

Puhuin uniklinikan lääkärin kanssa kurssistasi. Lääkäri oli kiinnostunut ja sanoi, että kaikki neuvot ovat tärkeitä, koska joillakin apnea-koneen käytön kanssa on hankaluuksia.

Kiitos Marketta avusta. Olet auttanut minua syntymään uudelleen eloon.”

Mies, 61-vuotias, lievä uniapnea todettu 10 vuotta sitten, kuorsausta, ei uniapnealaitetta. Viesti muutama kuukausi kurssin jälkeen:

” Tulin kurssille vaimon kanssa, joka joutui tönimään minua useita kertoja yössä kuorsaamiseni, kakomiseni sekä hengityskatkosten vuoksi. Olin epäuskoinen, mutta päätin kuitenkin kokeilla suun teippausta sekä hengitysharjoituksia.

Hämmästyksemme oli suurta, kun kuorsaamiseni loppui heti kurssin jälkeisenä yönä! Samoin yölliset vessakäynnit jäi pois ja uni on hyvää. Olen siitä lähtien nukkunut hyvin joka yön. Vien innolla tätä viestiä eteenpäin ja kerron myös suun teippaamisen hyödyistä ihan kaikille!”

2018-08-07T08:41:35+00:00
Follow by Email
Facebook
Twitter
LinkedIn