fbpx

Kuinka astmaatikko hengittää?

  • nenahengitys

Astmaa sairastaa noin 7-10 % väestöstä. Lisäksi arviolta noin 5 prosentilla on ajoittain astman kaltaisia oireita.

Astma on lääkehoitoa vaativista pitkäaikaissairauksista toiseksi yleisin verenpainetaudin jälkeen.

Yli 400 000 henkilöä saa vuosittain astmalääkkestä sairausvakuutuskorvauksia. Astman ja allergian suorat kustannukset yhteiskunnalle ovat (sairaalahoidot, hoitokäynnit, lääkehoito, kuntoutus ja allergiaruokavaliot) yhteensä 314 miljoonaa euroa. Epäsuorat tuottavuuskustannukset aiheuttavat lisäksi 1 – 1,3 miljardin euron menot.

Suorista kustannuksista allergian ja astman hoidossa suurimman osan, aiheuttaa lääkehoito (57%). 35 % kustannuksista syntyy sairaalahoidosta ja hoitokäynneistä. Loput 8 % aiheutuvat matkakustannuksista, allergiaruoasta sekä kuntoutuksesta.

Kuntoutuksen osuus allergian ja astmanhoidon kustannuksissa on 1 %.

Ainoastaan yksi prosentti!

Kuntoutus tarkoittaa potilaan ohjausta terveellisempään elämään ja itsehoitoon. Liikunnanohjausta, ruokavalioneuvontaa, fysioterapiaa sekä joissakin tapauksissa hengitysohjausta. Eli kuntoutus on lääkkeetöntä itsehoitoa.

On hämmästyttävää, että vaikka astman- ja allergianhoidon lääkekustannukset kasvavat voimakkaasti koko ajan, lääkkeettömiin hoitomuotoihin ei tunnuta panostettavan juuri lainkaan.

On hämmästyttävää kuinka vähän hengittämisestä puhutaan astmaatikoille.

On hämmästyttävää että heidän hengittämistapaansa ei tutkita.

Kysehän on hengityssairaudesta.

Ylipainoisille puhutaan ruokailutottumuksista sekä ruuan määrän ja laadun merkityksestä. Miksi astmaatikolle ei puhuta hengitystavan tai hengitettävän ilmamäärän merkityksestä?

Hengitä vähemmän

 

Professori Konstantin Buteyko oivalsi hengitettävän ilmamäärän, hengitysvolyymin, merkityksen ihmisen terveydelle. Hän havaitsi, että mitä raskaammin ja suuremmin ihminen hengittää, sitä huonompi hänen terveydentilansa on. Useita vuosikymmeniä kestävän ammatillisen uransa aikana hän todisti ja opetti tiedon eteenpäin, kuinka erityisesti astmaatikot hyötyvät, mikäli heidän häiriintynyt hengityksensä normalisoidaan. Tämän todistetun hyödyn taustalla merkittävässä roolissa on hiilidioksidin tehtävä elimistössämme.

Kun ihmiselämä sai alkunsa planeetallamme, hengitettävässä ilmassa oli hiilidioksidia 20 %. Hiilidioksidin osuus ilmakehästä on sittemmin vähentynyt huomattavasti ja nykyään hengittämässämme ilmassa on hiilidioksidia vain 0,03%. Elimistömme on ollut pakko sopeutua tähän hiilidioksidin vähenemiseen. Sen se on tehnyt luomalla keuhkojen ilmarakkuloihin, alveoleihin, mikroilmaston. Normaalin, terveen hengityksen vallitessa nämä ilmarakkulat sisältävät elossapysymiselle välttämättömän hapen lisäksi myös noin 6,5 % hiilidioksidia.

Jotta sisäänhengittämämme happi irtaantuisi verestä ja siirtyisi elintemme ja kudostemme käyttöön, tarvitsemme tuota alveoleihin varastoitunutta hiilidioksidia. Hiilidioksidi luo hapen irtaantumiselle suotuisat olosuhteet. Ilmiö on nimeltään Bohrin efekti.

Mikäli hengitämme liikaa, eli hengitysvolyymimme on liian suuri, poistammme elimistöstämme liikaa tuota tärkeää happimolekyylien vapauttajaa. Tästä seurauksena on elintemme ja kudostemme hapenpuute. Pitkään jatkuessaan hapenpuute voi merkittävästi heikentää terveyttämme.

 

Hiilidioksidi ja astma

Alentunut hiilidioksiditaso elimistössä aiheuttaa hapenpuutteen lisäksi sileiden lihasten supistumista. Sileät lihakset ovat tahdosta riippumattomia lihaksia, jotka ympäröivät mm. ilmateitä.

Mikäli hiilidioksiditaso laskee liikaa, sileät lihakset alkavat supistua. Tästä seuraa hengenahdistus.

Ihminen, joka kokee hengenahdistusta, luonnollisesti voimistaa ja kiihdyttää hengitystään. Tästä seuraa edelleen madaltuva hiilidioksiditaso ja vielä voimakkaammin supistuvat sileät lihakset. Tässä kohtaa astmaatikko ottaa lääkärin määräämää avaavaa lääkettä ja hengitystiet avautuvat. Tilanne on ohi, toistaiseksi.

On todettu että astmaatikon hengitysvolyymi voi olla moninkertainen terveen ihmisen hengitysvolyymiin nähden. Hapen ja hiilidioksidin välinen suhde on hänen elimistössään jatkuvasti veitsenterällä. Kroonisesta ylihengittämisestä aiheutunut matala hiilidioksiditaso keikahtaa hyvin helposti liian alhaiseksi, esimerkiksi nukkuessa tai liikunnan aiheuttaman hengästymisen yhteydessä. Tällöin sileät lihakset supistuvat jälleen ja seurauksena on taas astmakohtauksen oireet.

Mikäli astmaatikko haluaa välttää hengenahdistusta (sileiden lihasten supistumista), hänen tulee saada hengitysvolyyminsa pysyvästi pienemmäksi ja sitä kautta hiilidioksiditaso korkeammaksi. Tämä tapahtuu säännöllisten ja määrätietoisten hengitysharjoitusten avulla. Hengitysharjoituksilla ohjelmoidaan elimistö ja hengityskeskus uudelleen. Hengitysharjoituksilla normalisoidaan häiriintynyt hengitys ja liian suuri hengitysvolyymi.

Mistä astma johtuu?

Virallinen lääketiede luettelee astman oireiden syntyyn vaikuttavia tekijöitä, kuten hengitysteiden pitkittynyt tulehdus sekä ympäristötekijät. Mutta alkuperäistä syytä astmalle ei tiedetä.

Kun muistetaan, että astmaatikon hengitysvolyymi on tutkitusti kaksin- tai kolminkertaista terveiden ihmisten hengitysvolyymiin nähden, ymmärrämme, että suuressa ilmamäärässä voi olla aikamoinen määrä epäpuhtauksia ja taudinaiheuttajia.

Mikäli tuota suurta ilmamäärää vedetään suun kautta keuhkoihin ilman minkäänlaista suodatusta, on hyvin ymmärrettävää, että sinne muodostuu tulehduspesäkkeitä. Tulehdus puolestaan lisää limantuotantoa ja ahtauttaa osaltaan ilmateitä. Ilmateiden ahtautuminen saa ihmisen voimistamaan hengitystään ja näin ylihengittämisen kierre jatkuu.

Lääkäri määrää tulehdukseen kortisonia, joka kyllä hoitaa tulehdusta, mutta edelleenkään ei korjaa hengitysvolyymia.

Astmaatikon kannattaa siis suodattaa ja vähentää keuhkoihin tuleva ilmaa.

Hmm… siihen ei taida olla vielä keksitty näppärää, aina mukana kulkevaa laitetta tai lääkettä… Vai onko sittenkin? Nenä!

Nenä on tehokas ilmansuodatin. Ja vieläpä ihan sitä varten tehty! Ja miten näppärää, nenässä on muitakin astmaatikkoa (tai ketä tahansa muuta) hyödyttäviä toimintoja. Nenä lämmittää hengitysilman. Nenä kosteuttaa hengitysilman. Astmaatikko tietää, että kylmä ja kuiva ilma ovat merkittäviä astmakohtauksen laukaisevia tekijöitä.

Näiden lisäksi nenähengityksen muut hyödyt ovat:

  1. Nenäonteloissa muodostuu typpioksidia, jolla on mm. verisuonia laajentava ja tulehduksia hillitsevä vaikutus. Erinomainen tieto tulehduksista kärsivälle astmaatikolle.
  2. Nenän kautta hengittäminen pienentää hengitysvolyymia! Tällöin hiilidioksidin poistuminen on maltillista ja sileät lihakset pysyvät rentoina (ilmatiet avoimina).

Kun ilmamäärä on pienempi, ja ilma lisäksi kulkee suodattimen läpi, ilmatiet ja keuhkot altistuvat ilman epäpuhtauksille huomattavasti vähemmän.

 

Ohjeita astmaatikolle:

  • Vältä hengitysteiden ahtautuminen vähentämällä hiilidioksidin liiallista poistumista elimistöstäsi.
  • Suojaa keuhkojasi ottamalla käyttöön ilmansuodatin (nenä).
  • Huolehdi, että et rasita ilmateitäsi moninkertaisella hengitysvolyymilla.

 

Ensimmäinen askel kohti hengityksen normalisoimista on siirtyminen nenähengitykseen. 

Hengitysvolyymia pienentäviä hengitysharjoituksia voit oppia Hoitava Hengitys -kursseilla.

2018-04-26T19:23:58+03:00

About the Author:

Kirjoittaja on Marketta Manninen. Hän on Hoitava Hengitys HB® -menetelmän kehittäjä ja kouluttaja sekä Buteyko-ohjaaja.
Facebook
Facebook
Twitter
LinkedIn