Nenähengitys kunniaan

Tutkijat ovat lukuisissa tutkimuksissa todenneet, että nenän kautta hengittäminen on terveellisempää kuin suun kautta hengittäminen. Maallikonkaan ei tarvitse kovin syvälle nenän toimintoihin tutustua kun tämä asia tulee päivänselväksi. Silti tämä tosiasia on hämmästyttävän monelta pimennossa.

Tässä artikkelissa avataan nenähengityksen hyötyjä terveytemme ja jopa ulkonäkömme hyväksi.

Nenä on laaja elin, jonka näkyvä osa on vain jäävuoren huippu. Kun liu’utat kieltäsi pitkin kitalakea etuhampaista kohti nielua, tulet sivelleeksi nenän alapohjaa. Kitalaki on siis nenän lattia. Nenässä sijaitsevan limakalvon pinta-ala on noin 180 cm2 eli lähes kolmasosa A4 -paperiarkista. Limakalvo muodostuu limaa erittävistä soluista, värekarvoista ja hajuepiteelistä. Näillä on terveytemme kannalta hyvin merkittäviä tehtäviä. Nämä tehtävät jäävät suorittamatta, mikäli emme käytä nenää sen tärkeimpään tehtävään, eli hengittämiseen.

 

NENÄHENGITYKSEN HYÖDYT:

Ilman puhdistus

Olemme usein kovin huolissamme ilman epäpuhtauksista, mutta silti saatamme huoletta vedellä tuota epäpuhdasta ilmaa suun kautta suoraan keuhkoihin. Vaikka ilmansuodatin olisi ihan nenän… ei siis edes nenän edessä, vaan nenässä!

Nenän värekarvojen tehtävä on napata ilman epäpuhtaudet ja poistaa ne joko sierainten kautta takaisin ulos tai nielun kautta alas mahahappojen tuhottavaksi. Myös taudinaiheuttajat saavat saman käsittelyn sen jälkeen kun ovat saaneet tappavan tervetulotoivotuksen antibakteerista limaa erittäviltä soluilta.

Ilman lämmitys

Ilman puhdistustoiminnon lisäksi nenässä toimii myös lämmitysjärjestelmä. Vaikka pakkanen paukkuisi niin sisäänhengitysilma, joka saavuttaa henkitorven on nenän kuorikoiden kautta saapuessaan jo lämmennyt lähes ruumiinlämpöiseksi. Henkitorven läpi kulkiessaan ja saavuttaessaan keuhkot se on jo +37 asteista. Suun kautta hengitettäessä ei tapahdu yhtä tehokasta ilman kierrätystä kuin nenässä, joten ilma on huomattavasti kylmempää keuhkoihin saapuessaan.

Ilman kostutus

Talviaikaan riesanamme on sään kylmyyden lisäksi asuntojen lämmityksestä johtuva kuiva sisäilma. Kuivuus on suuri rasitus ihollemme ja limakalvoillemme. Kuivat nenän limakalvot ovat alttiimmat ärsytyksille ja tulehduksille. Luonnollista kostutusta nenän limakalvoille tuo uloshengitys, mikäli se tapahtuu nenän kautta. Hönkäistessämme peiliin suun kautta huomaamme kuinka paljon kosteutta elimistöstämme poistuu ulos hengitettäessä. Tuo kosteus kannattaa hyödyntää nenän limakalvojen kosteutuksessa.

Typpioksidin muodostuminen

Tutkimusten mukaan nenäonteloissa muodostuu typpioksidia (NO). Typpioksidi on kaasu joka laajentaa valtimoita ja ehkäisee veren hyytymistä sekä valtimoiden kalkkiutumista. Sanotaan, että NO on luonnon oma nitroglyseriini. Valtimoiden sisäpuoli tuottaa typpioksidia elimistön nitriittivarastoista. Tämä merkittävä löytö johti Nobelin palkintoon vuonna 1998.

Sisään hengitettäessä nenän kautta typpioksidi siirtyy elimistön käyttöön. Nenähengityksen hyödyt ovat todenneet mm. potenssiongelmista kärsineet. Potenssilääke Viagra kehitettiin alun perin Nitroglycerin -lääkkeen, kansankielellä nitrojen, kilpailijaksi sen valtimoiden laajennusominaisuuden ansiosta. Onnekkaana sivuvaikutuksena sen todettiin myös parantavan erektiota, jolloin sen käyttötarkoitus markkinoinnissa muutettiin potenssilääkkeeksi.

Hengitysvolyymin säätely

Nenähengityksen ansiosta meidän kaikkien, vauvasta vaariin, hengitysvolyymi pysyy maltillisena ja elimistö saa paremmin happea. Paremmin happea saavat aivot toimivat kirkkaammin ja terävämmin. Yöllä uni on levollisempaa ja virkistävämpää, päivällä keskittymiskyky ja jaksaminen parempaa.

Lapsen suuhengityksen haitat

Pienten lasten vanhempien olisi tärkeää tietää vielä yksi merkittävä syy miksi nenähengitys on terveellisempää kuin suuhengitys erityisesti kasvavilla lapsilla. Suuhengityksellä on nimittäin haitallinen vaikutus kasvojen luuston muodostumiseen. Seurauksena voi olla puheen kehityksen viivästymistä, purentahäiriöitä ja alaleuan taaksepäin vetäytyminen.

Kielemme on voimakas lihas, jonka tehtävä on mm. muotoilla kasvavan lapsen yläleuka riittävän laajaksi tulevia hampaita varten. Joka kerran kun nielaisemme, kielen liike aiheuttaa voimakkaan paineen yläkitalakeen laajentaen yläleukaa eteen- ja sivuille päin. Tämä muotoilu siis tapahtuu vain mikäli kieli lepää oikeassa paikassaan eli vasten yläkitalakea. Se edellyttää sitä, että suu on kiinni ja lapsi hengittää nenän kautta.

Mikäli lapsi hengittää suun kautta, kieli ei olekaan oikealla paikallaan, eli muotoilemassa yläleukaa. Tämän seurauksena yläleuka jää liian kapeaksi ja hampaat eivät mahdu siihen suoraan linjaan. Alaleuka, joka ei ole ollut riittävästi kosketuksessa yläleukaan, ei saa kehittymisen signaalia yläleualta. Tällöin myös alaleuka jää liian pieneksi ja lisäksi se vetäytyy taaksepäin ahtauttaen ilmateitä. Saadakseen ilmateille enemmän tilaa, lapsi mahdollisesti kallistaa päätään taaksepäin. Tästä on seurauksena jopa pysyvä pään virheasento sekä ryhtivirheet.

Mutta miten lapsen saa hengittämään pelkästään nenän kautta? Pieni vauva on luontaisesti nenähengittäjä ja tätä ominaisuutta vanhempien tulee pitää yllä. Vauva hengittää nenän kautta myös rintaa imiessään. Pulloruokinnassa vauvan täytyy välillä avata suu pulloon kehittyvän alipaineen tasaamiseksi. Äiti voi kuitenkin ruokailun jälkeen lempeästi nostaa vauvan alaleuan ylös ja näin sulkea lapsen suun. Tätä lempeää korjailua tulisi vauvan hoitoon osallistuvien aikuisten tehdä toistuvasti.

Lapsen nenähengityksen edellytyksenä tietenkin on, että nenä on auki. Pienet sieraimet ja ahtaat ontelot tukkeutuvat herkästi flunssan tai allergian seurauksena. Olisi hyvä panostaa nenän auki pitämiseen. Tämä tarkoittaa mahdollisten allergioiden syyn selvittämistä ja lääkitsemistä sekä erilaisten vauvoille sopivien nenän avaukseen tarkoitettujen valmisteiden käyttämistä. Lohdullista on tietää, että mitä enemmän nenää käyttää, sitä paremmin se myös pysyy auki, myös flunssan aikana!

 

Lisää häiriintyneen hengityksen korjausvinkkejä sekä laajemmin ja pysyvämmin terveyttä hoitavia hengitysharjoituksia opit Hoitava Hengitys -kursseilla. 

Tietoa tulevista kursseista löydät tästä.

2018-04-26T19:46:05+00:00

About the Author:

Kirjoittaja on Marketta Manninen. Hän on Hoitava Hengitys HB® -menetelmän kehittäjä ja kouluttaja sekä Buteyko-ohjaaja.
Facebook
Facebook
Twitter
LinkedIn