Hoitava Hengitys HB™

Hoitava Hengitys HB™ 2018-02-08T10:43:54+00:00

Hoitavan Hengityksen taustalla Buteyko-menetelmä

Marketta opiskeli Buteyko-ohjaajaksi vuonna 2013 ja on siitä lähtien opettanut menetelmää kursseilla ja seminaareissa. Omien ja kurssilaisilta saatujen kokemusten pohjalta hän on muuttanut opetettavia hengitysharjoituksia hieman lempeämmiksi ja paremmin lähtökohdiltaan erilaisille asiakkaille sopiviksi. Tämän myötä menetelmän nimi muuttui Hoitavaksi Hengitykseksi.

Hoitavan Hengityksen teoria pohjaa edelleen Buteyko-menetelmän perusajatuksiin. Myös Hoitavan Hengityksen tavoitteena on normalisoida liikahengittäminen sekä muulla tavoin häiriintynyt hengitys. Ja myös Hoitavan Hengityksen tavoitteena on normalisoida elimistön epäterveellisen alhainen hiilidioksiditaso, joka on yleinen seuraus häiriintyneestä hengityksestä.

Buteyko -menetelmä

Buteyko-menetelmän kehitti ukrainalaissyntyinen lääketieteen tohtori Konstantin Buteyko. Hän opiskeli lääketiedettä Moskovassa 1950-luvulla ja jo opiskeluajoistaan lähtien perehtyi hengityksen liikahengittämisen ja terveydentilan yhteyteen. Hän havaitsi, että potilaan hengitysvolyymi kasvoi terveydentilan huonontuessa. Hän pohti, voisiko hengityksen normalisoiminen puolestaan edistää terveydentilaa. Näin kävi sekä hänen itsensä  (hänen korkea verenpaineensa normalisoitui), että myös hänen tuhansien potilaidensa kohdalla.

Astmaatikot eivät olleet ainoa potilasryhmä, joille hän menetelmää testasi. Hänen potilainaan oli laaja kirjo erilaisista sairauksista kärsiviä aina Tshernobylin säteilyonnettomuuden uhreista AIDS -potilaisiin. Uransa aikana Buteyko opetti menetelmän kahdellesadalle lääkärikollegalleen, jotka käyttivät menetelmää omille potilailleen. Menetelmä otettiin osaksi lääkärikoulutusta Neuvostoliitossa 1980-luvulla.

Buteyko-menetelmästä tehtiin ensimmäinen kliininen tutkimus Leningradissa, Keuhkosairauksien Instituutissa vuonna 1968. Ensimmäinen länsimainen kliininen tutkimus tehtiin Australiassa, Brisbanen Mater Hospital -sairaalassa vuonna 1995.

Ison-Britannian astmanhoitosuosituksissa menetelmä on mainittu vuonna 2008 menetelmänä, jota lääkärit ja astmahoitajat voivat suositella potilailleen. Siellä Buteyko-menetelmä on saanut B-luokituksen, joka tarkoittaa sitä, että menetelmän on todettu tieteellisten tutkimusten mukaan tehokkaasti helpottavan astman oireita. Myös Australian terveysviranomaiset ovat virallisesti todenneet Buteyko-menetelmän tehokkaaksi täydentäväksi astmanhoitomuodoksi.

Hiilidioksidi

Hoitavan Hengityksen tavoitteena on normalisoida häiriintynyt hengitys. Pääroolissa tämän tavoitteen saavuttamisessa ovat hengitysvolyymin ja hiilidioksidi-pitoisuuden normalisointi.

Hengityksen päätarkoitus on säädellä hiilidioksidin (CO2) ja hapen (O2) määrää elimistössä. Happea on totuttu pitämään tärkeimpänä elämän ylläpitäjänä, kun taas hiilidioksidilla on elämää tuhoava maine. Tämä ajatusmalli vaatii oikaisua.

Normaalisti hengitysilmassa on happea 21%, josta tarvitsemme vain 5 %. Saamme happea siis nelinkertaisen määrän tarpeeseemme nähden. Sitä vastoin hiilidioksidia meidän elimistö tarvitsee enemmän kuin mitä hengitysilmasta saamme. Tarvitsemme 6,5 %, mutta hengitämme sisään vain 0,3 %. Tätä vajetta paikatakseen elimistö sekä tuottaa hiilidioksidia itse, esim. lihastyön seurauksena, että myös varastoi sitä keuhkojen alveoleihin eli keuhkorakkuloihin.

Hiilidioksidi ei siis ole pelkästään turhaa aineenvaihdunnan jätettä, vaan huomattavasti merkittävämpi tekijä elimistömme tasapainoiselle toiminnalle kuin mitä yleisesti ymmärretään.

Hiilidioksidin monet tehtävät

Hengitettäessä happi siirtyy keuhkorakkuloista vereen sitoutuen punasolujen hemoglobiiniin ja verisuonen seinämän läpi edelleen soluihin. Hiilidioksidi siirtyy päinvastoin verestä keuhkoihin ja poistuu uloshengityksen mukana.

Normaalin hengityksen aikana (6 l/min) punaisten verisolujen happikyllästeisyys on noin 98 %. Happikyllästeisyys on siis riittävä jo tällä normaalilla hengityksellä, joten tarvetta suuremmalle hengittämiselle ei ole. Mikäli kuitenkin hengitämme – kuten suurin osa ihmisistä tekee – enemmän kuin tuon kuusi litraa minuutissa, tulemme poistaneeksi hiilidioksidia liikaa. Tällöin keuhkot eivät kykene ylläpitämään keuhorakkuloissa tarvittavaa hiilidioksiditasoa.

Yllätten tämä hiilidioksiditason aleneminen aiheuttaa elimistöön myös happivajeen. Tämä selittyy ilmiöllä nimeltään Bohrin efekti (Bohr’s effect). Hiilidioksidin tärkeän tehtävän hapen vapauttajana verestä keksi tanskalainen fysiologian professori Christian Bohr vuonna 1904.

Mikäli hengitämme liian suuresti, hiilidioksiditaso laskee, jolloin happimolekyylit sitoutuvat tiukemmin veren hemoglobiiniin. Tuloksena on kudosten ja elinten hapenpuute.

Hapen vapauttajana toimimisen lisäksi hiilidioksidi myös rentouttaa sileitä lihaksia. Sileitä lihaksia ovat lihakset, joita emme voi tietoisesti hallita. Niitä on esim. sisäelimissä, ilmateissä, verisuonistossa, suolistossa, virtsateissä jne. Hiilidioksidivaje supistaa ilmateitä, joka on astman oire. Verisuonten supistuminen kohottaa verenpainetta ja suoliston lihasten supistuminen huonontaa ruuansulatusta.

Hiilidioksidi on tekijänä myös kehon emäs-happotasapainon säätelyssä. Hiilidioksidin puute aiheuttaa alkalisoitumista minkä seurauksen elimistö alkaa kehittää happoja kompensoidakseen tätä reaktiota. Happo-emästasapainon järkkyminen vaikuttaa siten hormonitoimintaan sekä vitamiinien ja mineraalien imeytymiseen. Ennen pitkää nämä häiriöt aiheuttavat terveysongelmia.

Useimmiten liikahengittäminen on piilevää ja elimistön epätasapaino alkaa tuntua erilaisina oireina ja sairauksina vasta vuosikymmenien kuluessa. Piilevänä krooninen hyperventilaatio jää usein huomaamatta. Ongelmallista tässä myös on se seikka, että elimistö tottuu varsin pian vähäiseen hyperventilaatioon ja koska oireet syntyvät vasta pidemmän ajan kuluessa, niitä ei osata yhdistää virheelliseen hengitystapaan ja liikahengittämiseen.

Miksi hengitämme liikaa?

  • Ruokavalio – Epäterveellinen ravinto, ylensyönti ja lisääntyneet suolisto-ongelmat kiihdyttävät hengitystä.

  • Stressi – Stressi aiheuttaa hengityksen kiihtymistä ja kiihtynyt hengitys lisää stressiä.

  • Liikunnan puute vähentää hiilidioksidin tuotantoa. Liian suuri hengitys liikkuessa hukkaa lihastyön tuottaman hiilidioksidin.

  • Virheellinen uskomus siitä, että suuri hengitys on terveellistä ja hiilidioksidi pelkkää turhaa jätettä.

  • Tietotekniikka – älylaitteet ja some tarjoavat hengitystä kiihdyttävää viihdettä ympäri vuorokauden.

  • Liika lämpö – Asunnot ja pukeutuminen. Liiallinen lämpö kiihdyttää hengitystä.

Ylihengittämisen aiheuttamia oireita

  • Hengityksen vinkuminen, hengenahdistus, yskä, painon tunne rinnassa, jatkuva haukottelu, kuorsaus ja uniapnea.

  • Heikko keskittymiskyky, tunnottomuus, hikoilu, huimaus, käsien ja jalkojen pistely, kämmenien hikoaminen, pyörrytys, vapina ja päänsärky.

  • Nopea syke, rintakivut, rytmihäiriöt ja sydämen muljahtelut.

  • Stressi, jännitys, masennus, pelko, ahdistus, paniikki.

  • Allergiset reaktiot, histamiinitason nousu, liman erityksen lisääntyminen, tulehdukset, ilmateiden ahtautuminen.

  • Unihäiriöt, levottomuus, keskittymiskyvyttömyys, kuorsaus, uniapnea, lisääntynyt virtsaamisen tarve, lapsilla yökastelu, suolisto-oireet, väsymys.

Tutustu myös

Kuka hyötyy hoitavasta hengityksestä?

Hengityssairauksista tai niiden oireista kärsivät Menetelmä sopii kaikille, jotka haluavat saada helpotusta hengitykseen liittyvien vaivojen oireisiin (astma, krooninen tukkoisuus, kuorsaus, uniapnea, paniikkihäiriö). Liikunnan [...]

Ylihengitystesti

Hengitätkö liikaa? Ylihengittäminen eli hyperventilaatio voi olla monien oireiden taustalla. Testaa oletko sinä mahdollisesti ylihengittäjä. Anna seuraaville oireille arvosana 0 – 4 ja laske [...]